Pankit käärivät elvytyspaketteja

Suomen vaikeaan taloustilanteeseen on usein etsitty syyllisiä monista ulkopuolisista tekijöistä. Euroa on syytetty liian vahvaksi, vientimaiden hidas talouskasvu rajoittaa vientiä ja vaikeuksissa olevien euromaiden tukeminen tulee liian kalliiksi.

Eduskuntavaaleihin valmistuvat puolueet keskustelivat keskiviikkona kiivaasti Kreikan tilanteesta.

Kreikka on nousemassa Suomen eduskuntavaalien yhdeksi aiheeksi samaan tapaan kuin neljä vuotta sitten, koska Kreikan uusi hallitus on kyseenalaistanut nykyiset laina- ja tukiehdot.

Vaikka eurosta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä on hyvä keskustella, Suomen ongelmia ja tulevaisuutta ei ratkaista vaikeuksissa olevissa euromaissa kuten esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa tai Portugalissa.

Euroopan keskuspankin (EKP) ilmoitus massiivisesta elvytyspaketista sai euron devalvoitumaan reippaasti suhteessa dollariin. Tämä kyllä paransi hieman euromaiden kilpailukykyä, mutta Suomen kauppapainotettu valuuttakurssi on kuitenkin lokakuun jälkeen edelleen vahvistunut. (MT 2.2.)

Kauppapainotettu valuuttakurssi vertaa Suomen euroa tärkeimpien vienti- ja kilpailijamaiden valuuttoihin suhteessa niiden merkitykseen ulkomaankaupassamme.

Kurssin vahvistuminen johtuu siitä, että Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla ovat heikentyneet suhteessa euroon. Omista päätöksistämme johtuen kilpailukykymme on heikentynyt myös suhteessa euromaihin vuodesta 2007 lähtien.

Jos öljyn tuottajahinta ei olisi laskenut runsaassa puolessa vuodessa yli puolella, dollareina hinnoiteltu öljy olisi todella kallista.

Nordean analyytikko Sanna Kurronen muistuttaa, aivan perustellusti, ettei Suomi ei voi odottaa taloutensa pelastajaa valuutasta, öljystä tai jostakin muuta, mihin itse ei voi vaikuttaa (MT 2.2.).

Sen sijaan, että eduskuntavaalien alla keskustellaan kriisimaiden tukemisista ja ongelmista, pitää keskustella Suomesta. Mitä pitää tehdä, ettei Suomesta tule kriisimaa?

EU-komission eilen julkistaman ennusteen mukaan euromaiden taloudet ovat lähtemässä kasvuun, mutta Suomen kasvu on euromaista kolmanneksi alhaisin. Vain Kyproksen ja Italian kasvun ennakoidaan olevan Suomea hitaampaa. Suomelle ennustetaan 0,8 prosentin kasvua kun esimerkiksi Kreikan kasvu olisi 2,5 prosenttia.

Nykyinen ja edellinen hallitus ovat puhuneet paljon erilaisista rakennepoliittista toimista, mutta teot ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Jo päätetyistäkin asioista on peräännytty. Ainoa, missä on todella onnistuttu, on veroasteen kiristäminen.

Tilanne ei ole kuitenkaan täysin synkkä. Metsäteollisuuden mittavien investointisuunnitelmien lisäksi valoa suomalaiseen talouteen tuovat yllättäen pankit.

OP-ryhmä ilmoitti eilen tarjoavansa asiakkailleen asuntolainasta vuoden lyhennysvapaan ilman kuluja ja lainmarginaalin nostoa. Danske Bank seurasi heti esimerkkiä.

Pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi, että OP-ryhmä antaa näin taloudelle jopa miljardin euron kasvusysäyksen. Karhinen haastaa muutkin talouden toimijat ja kaikki suomalaiset ideoimaan omia sysäyksiään, koska talouteen ja talouskeskusteluun tarvitaan positiivinen käänne.

Pankkien toimenpiteen vaikutus Suomen talouteen riippuu paljolti siitä, kuinka moni asuntovelallinen ottaa tarjouksen vastaan ja mihin säästyneet lainalyhennykset käytetään. Olisi hyvä, että vapaavuosi koskisi myös maatilojen ja yritysten lainoja.

Parasta lääkettä taloussynkkyyteen on positiivinen vire ja toivo paremmasta. Valtiovallan pitää olla hereillä ja lisätä myönteistä virettä.

Nyt on oikea hetki nostaa kotitalousvähennystä reippaasti. Innostamalla ihmisiä remontoimaan säästyneillä lyhennysrahoilla kotiaan saataisiin talouteen aikaan myös paljon toivottuja dynaamisia vaikutuksia.