Tiet eivät kestä raskaita rekkoja

Viisi vuotta sitten nostettiin ajoneuvoyhdistelmien enimmäis­painoraja 60 tonnista 76 tonniin. Painorajan nostoa perusteltiin suoma­laisten kuljetusten kilpailukyvyllä ja päästövähennyksillä.

Asetettuja tavoitteita on osin saavutettu, mutta myös ennakoituja ongelmia on ilmennyt. Muun muassa metsäteollisuuden logistiikka on tehostunut, mutta painavammat rekat heikensivät kuljetusyritysten kannattavuutta. Tieyhdistys arvioi, että suuri osa Suomen yksityisteistä ei kestä uusien rekkojen painoa. Myös siltojen kestävyyttä epäiltiin.

Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtajan Kari Palojärven mukaan kannattavuuden heikentyminen johtui alalle syntyneestä ylikapasiteetista, koska 60-tonnisia autoja kasvatettiin suuremmiksi. (MT 12.11.)

Suomen teillä saatetaan pian nähdä nykyistäkin painavampia ja pidempiä rekkoja. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan asetusehdotusta, joka mahdollistaisi rekkojen pituuden kasvattamisen nykyisestä runsaasta 25 metristä 34,5 metriin.

Myös painorajaa halutaan nostaa. Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikön Outi Nietolan mielestä kaluston kasvattaminen edelleen on yksi keino vastata ilmastonmuutokseen. Parhaillaan kokeillaan yli 76-tonnisia rekkoja. Nietolan mukaan kokeiluissa on polttoainetta säästynyt jopa 20 prosenttia.

Metsäteollisuuden tavoitteena on, että yli 76 tonnia painavat yhdistelmät hyväksyttäisiin kokeiluvaiheen jälkeen yleisemminkin raskaisiin kuljetuksiin.

Kuljetusten tehokkuus ja polttoaineen kulutuksen pienentäminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta varmaa niiden saavuttaminen ei ole. Palojärvi toteaa aiheellisesti, että alempiaseteinen tieverkosto ei kestä edes nykyisiä 76-tonnisia yhdistelmiä.

Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen muistuttaa, että huonokuntoinen tie ja raskaat kuljetukset ovat huono yhdistelmä. Raitasen mielestä painorajojen nostamista suunniteltaessa pitäisi ottaa jo alkuvaiheessa huomioon, millaisessa kunnossa teiden pitäisi olla.

Vaikka nykyinen hallitus suuntasi kuluvalle vaalikaudelle perusväylänpitoon 600 miljoonan euron lisärahoituksen, on alemman tieverkon kunto edelleen heikentynyt. Ensi vuodelle lisärahoitusta ei enää ole. Sen sijaan hallitus esitti 49 miljoonan euron liikennepakettia muun muassa teiden talvikunnaspidon parantamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön kunnossapitoyksikön päällikön Tuomas Toivosen mielestä on selvää, että alemman tieverkon kunto on laskenut. Toivosen mukaan ei ole järkevää sallia nykyistä raskaampia kuljetuksia koko tieverkolle.

Teiden huonon kunnon lisäksi ongelmana ovat sillat. Painorajoitettuja siltoja on nyt 450. Jos rekkojen painoa nostettaisiin, painorajoitettujen siltojen määrä nousisi Toivosen mukaan muutamaan tuhanteen.

Liikenneväylien kunto on tärkeä osa kilpailukykyä. Kuljetusmatkat ovat Suomessa pitkiä ja kustannukset ovat monia kilpailijamaita suuremmat. Tehokkuuden hakeminen rekkoja suurentamalla on yksi keino, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos väylien kunto ei ole vastaavassa kunnossa. Tällä hetkellä näin ei ole.

Suomen tieyhdistyksen syksyllä julkistaman kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista haluaisi lisätä teiden rahoitusta. Samaa mieltä on myös parlamentaarinen liikennetyöryhmä. Työryhmän mielestä rahoitustaso ja lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat olleet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Jo nykyisillä painorajoilla suoma­laisten ajoneuvoyhdistelmät ovat eurooppalaisittain poikkeuksellisen raskaita ja teitä kuluttavia. Ennen painorajojen nostamista tiet ja sillat on saatava asianmukaiseen kuntoon. Siinä on seuraaville hallituksille tekemistä.