Joukkueista tuli Suomen ylpeys – Matti Heikkisen valmennusnäkemys ei aivan helposti joukkueurheiluun solahda

Myös koripallo on yhä vahvemmin maakuntien pienten paikkakuntien laji. Kuva: Pixabay

Suomalaisessa huippu-urheilussa tapahtuu tällä hetkellä asioita, joita vielä parikymmentä vuotta sitten ei olisi kukaan uskonut.

Yksilölajien luvatusta maasta on tullut joukkuelajien kestomenestyjä.

Kaikkien aikojen jääkiekkovuoden jälkeen koripallon miesten maajoukkue täydensi sunnuntaina palloilulajien menestyskierrettä voittamalla lajin suurmaan Kroatian sen kotikentällä. Susijengi matkaa jatkokarsintoihin erinomaisista asemista oman lohkonsa ykkösenä.

Koripallosaavutuksen arvoa korostaa, että lohkovoitto saavutettiin vahvasti nuorennetulla joukkueella, johon uusi päävalmentaja Lassi Tuovi yhdisti NBA-tähden Lauri Markkasen sekä nipun ikääntyneitä, mutta motivoituneita eurokenttien veteraaneja. Samalla legendaarinen suomalaisen pelitavan arkkitehti Henrik Dettman sai monta sulkaa hattuunsa, vaikka olympiakomitea päätyikin lopulta valinnassaan entiseen hiihdon mailmanmestaiin Matti Heikkiseen.

Aika olisi hyvinkin voinut olla kypsä joukkuelajien edustajalle. Niin tehokkaasti palloilulajit ovat edustusjoukkueitaan uudistaneet.

Hyvä esimerkki on lentopalloliitto, joka sai kaikki neljä nuorten maajoukkuettaan EM-turnauksiin. Saavutus hakee vertaistaan minkä tahansa suuren palloilumaan rinnalla.

Pohjaa erityisesti lentopallon menestyksen eteen on tehty maakunnissa ja monilla pienillä paikkakunnilla. Samalla on syytä havaita, että myös koripallo on yhä leimallisemmin maakuntien peli. Kauhajoen savuttama Suomen mestaruus on monilla mielessä, mutta muita vahvoja lajin pesäpaikkoja ovat Salo, Kouvola, Lapua tai vaikkapa Vimpeli.

Vielä kannattaa mainita viimeisimpien suomalaisten kiekkosankarien kotipaikat. Coloradon joukkueessa NHL-pystiä pääsivät nostelemaan Nousiaisissa kasvanut Mikko Rantanen ja Piikkiössä syntynyt Artturi Lehkonen.

Kun Heikkinen ja olympiakomitean uusi toimitusjohtaja Taina Susiluoto aloittavat suomalaisen huippu-urheilun resurssoinnin, joukkuelajeja on syytä kunnioittaa. Heidän onnekseen menneiden vuosikymmenten lajikateus on vähentynyt. Yksilö- ja joukkuelajien kannattajat nauttivat Suomessa toistensa menestyksestä. Tästä olisi nyt pidettävä kaikin voimin kiinni.

Seuraavaksi koko Suomen urheiluyleisön kannattaa suunnata katse Englantiin jalkapallon naisten EM-kisoihin. Helmareillakin on mahdollisuus yllättää.