Hule- ja jätevedet sekaisin Helsingissä

Lainvalmistelua syytetään sekä hitaudesta ja huonosta valmistelusta että liiasta kiirehtimisestä. Sote-uudistusta moititaan ensin mainitusta. Toista ääripäätä edustaa muun muassa surullisen kuuluisa haja-asustusalueiden jätevesiasetus. Päätös syntyi suhteellisen nopeasti, mutta asetus ei ole voimassa vieläkään.

Lyhytikäiseksi jäänyt pääministeri Anneli Jäätteemäen (kesk.) hallitus antoi kesäkuussa 2003 haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen.

Kohtuuttomaksi, kalliiksi ja tehottomaksi todetun asetuksen sisältöä on muutettu useasti ja sen voimaantuloa on siirretty monta kertaa. Asetus on koettu niin epäoikeudenmukaiseksi, että se nousi yhdeksi vaaliteemaksi vielä viime eduskuntavaaleissa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus muutti vuorostaan asetusta.

Voimassa olevan asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos kiinteistön jätevesiä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä, tai kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Pääsäännöstä poiketaan, jos jätevettä muodostuu huomattavan vähän tai kustannukset ovat kohtuuttomat kiinteistön omistajalle.

Kukaan ei varmastikaan vastusta sitä, että pohjavesistä ja vesistöistä huolehditaan. Haja-asutusalueilla on tehty yli vuosikymmenen kestäneen asetussekoilunkin aikana paljon jätevesiremontteja ja viemäröintejä. Kustannukset ovat saattaneet nousta kiinteistöä kohden kymmeniin tuhansiin euroihin.

Jätevesiasetusta on perusteltu muun muassa Itämeren suojelulla. Perustelu on vähintäänkin liioittelua erityisesti kaukana vesistöistä sijaitsevien haja-asustusalueiden kannalta.

Huomiota pitäisi kiinnittää vesistöjen äärellä sijaitseviin asutuskeskuksiin, jotka kuormittavat vesistöjä puhdistamoista huolimatta. Viemäreiden suoraan vesistöihin kuljettamat jätökset aiheuttavat isoja pistekuormia.

Esimerkiksi Helsingissä kantakaupungin alueella on noin 50 paikkaa, joista ajoittain purkautuu puhdistamattomia kotitalouksien jätevesiä eli ulosteita, virtsaa ja pesuvesiä suoraan mereen. Tällainen paikka on muun muassa Helsingin paraatipaikalla sijaitsevan, presidentinlinnan ja kauppatorin läheisyydessä olevan Palacen edustalla. (Yle 28.5.)

Vuosittain Helsingissä pääsee jätevesiä puhdistamattomin mereen noin 3 000 kuutiota. Tätä niin sanottua ylivuotamista tapahtuu esimerkiksi lumien sulamisen ja rankkasateiden yhteydessä.

Päästöjen välitöntä vaikutusta ei tiedetä, koska niitä ei tutkita. Helsingin ympäristöpalvelun tutkijan Emil Vahteran mielestä tähän on syynä resurssien vähyys. Kun otetaan huomioon kaikki kuormittavat tekijät, merellä otettujen näytteiden perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat Vahteran mukaan vähäiset,

Syynä ylivuotoihin on HSY:n jätevedenpuhdistuksen osatonjohtajan Mari Heinosen mielestä kantakaupungin tsaarinaikainen viemäröinti, jossa hulevedet ja jätevedet kulkevat jätteiden kanssa samassa putkessa.

Heinosen mukaan sekaviemärit ovat yleisiä kaikkialla maailmassa. Helsingissä niitä ollaan muuttamassa, mutta siihen menee kymmeniä vuosia ja se maksaa satoja miljoonia euroja.

Helsinki ei ole ainoa kaupunki tai asutuskeskus, joka päästää ajoittain syystä tai toisesta jätevedet puhdistamattomina vesistöihin. Niistä ei kuitenkaan paljoa puhuta, koska ei haluta ottaa vastuuta ravinteiden pääsystä vesistöihin. On helpompi syyllistää ravinnehuuhtoutumista esimerkiksi maataloutta ja haja-asustusalueiden asukkaita.

Heinosen mukaan jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, ettei palautetta vessapaperista tai pökäleistä ei ole tullut. Siellä ne kuitenkin ovat.