Pitkosteräs ei käy

Maanantain lehti (MT 30.9.) kertoi hämmentävän uutisen. Teräs on syrjäyttämässä puun pitkospuiden materiaalina.

Kuumavalssatusta teräksestä valmistetut pitkospuut ovat jo koekäytössä Rovaniemen Auttikönkään luontopolulla. Metsähallituksessa on tultu siihen tulokseen, että puu on liian kallista, eikä sen kestävyys ole pitkospuuna riittävä.

On varmasti totta, että puiset pitkospuut alkavat pehmetä viimeistään parissa kymmenessä vuodessa. Teräksen odotetaan kestävän vaeltajien askeleita jopa 200 vuoden ajan.

Uutta on tietysti syytä aina kokeilla. On silti hieman outo ajatus retkeillä luonnossa teräsritilöitä pitkin. Ainakin osa teräsrakenteista vaikuttaa myös eläinten kannalta vaarallisilta.

Metsähallitus on viime vuosina seikkaillut pitkospuittensa kanssa muutenkin. Sen luontopoluilta kestävä, painekyllästetty puu kerättiin pois ympäristön saastumisen pelossa.

Kierrätettyjen ratapölkkyjen ja sähköpylväiden vaarallisuus jäi epäselväksi, mutta hintaa tällekin vaihto-operaatiolle kertyi.

Metsähallituksen luontopalveluiden kenttäväestä löytyy nykyisin huomattava määrä erilaisia päälliköitä, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja asiantuntijoita. Metsureiden palkkauksen koko Metsähallitus on jo lopettanut.

Kustannussäästöjen keskelläkin valtion metsävarojen ja -luonnon huolijoilla luulisi olevan perusteet pitää palkkalistoilla jokunen perinteinen työmieskin. Jos ei muuta, niin pitkospuita rakentamassa ja kunnostamassa.

Suomi haluaa esiintyä maailmalla puunkäytön ja puurakentamisen mallimaana. Siihen on vahvat perusteet, ja markkinoinnissa myös Metsähallituksella on tärkeä rooli.

Teräs ei ole kovin ekologinen rakenne. Sen edullisuuskin polkujen varrella kasvavaan puuhun verrattuna epäilyttää.

Vaikka pitkoksiin käytetyn teräksen määrä olisi vähäinen, sen antama viesti on väärä. Ei anna kovin hyvää kuvaa suomalaisesta puuosaamisesta, jos pitkospuutkin tehdään teräksestä.