Yhdysvaltojen vaaleista on tulossa likainen uusintaottelu – myös Trumpin paluuseen pitää varautua

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Valkoisessa talossa vuonna 2019. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Yhdysvaltojen presidentinvaalisirkus käynnistyy kunnolla parin viikon päästä republikaanien ensimmäisestä esivaaliväittelystä. Varsinaiset vaalit järjestetään ensi vuoden syksyllä. Vuosi sitten moni ajatteli, että amerikkalaiset ovat jo saaneet tarpeekseen entisestä presidentistään Donald Trumpista, joka ei edelleenkään hyväksy vuoden 2020 vaalien tulosta. Näyttää kuitenkin siltä, että myös ensi vuoden vaaleissa on on ennen kaikkea kyse Trumpista.

Entinen presidentti sai torstaina niskaansa lisää rikossyytteitä. Liittovaltion erikoissyyttäjän mukaan Trump yritti salaliitolla kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen. Käytännössä entistä presidenttiä syytetään vallankaappauksen yrityksestä. Jo aiemmin Trumpia vastaan on nostettu syytteet salaisten asiakirjojen hallussapidosta. New Yorkin osavaltiossa häntä syytetään kirjanpitorikoksista. Mahdollisesti Trumpia tullaan syyttämään vaalituloksen väärentämisestä myös Georgian osavaltiossa. Trump kiistää kaikki syytteet.

Jo pelkät syytteet ovat historiallisia ja kenen tahansa muun henkilön kohdalla ne tekisivät varman lopun tämän poliittisesta urasta. Trumpin kannatukseen syytteillä ei kuitenkaan ole ollut suurempaa vaikutusta. Päinvastoin tulevat oikeudenkäynnit antavat hänellä mahdollisuuden olla julkisuuden valokeilassa ja syyttää demokraattipresidentti Joe Bidenia ajojahdista.

Ensi vuoden vaaleista on näillä näkymin tulossa Bidenin ja Trumpin uusintaottelu. Yhdysvaltojen kokoisesta maasta luulisi löytyvän raikkaampiakin nimiä kisaan, mutta toistaiseksi uskottavat vaihtoehdot ovat vähissä.

Trumpia vastustavat republikaanit ovat asettaneet toivonsa Floridan suosittun kuvernööriin Ron DeSantisiin. De Santis ajaa pitkälti samanlaista oikeistolaista ja populistista politiikkaa kuin Trump, mutta pinnan alla häntä pidetään maltillisempana ja johdonmukaisempana kuin Trumpia. Kannattajiensa mielestä hänellä on paremmat mahdollisuudet päihittää istuva presidentti, kuin syytteiden keskellä rypevällä Trumpilla. De Santisin vastustajien mielestä hän on tekopyhä kevytversio Trumpista, joka ei pärjää aidolle esikuvalleen. Vielä alkuvuodesta De Santis ja Trump olivat lähes tasoissa republikaanien esivaaliäänestäjien joukossa. Vuoden mittaan Trump on kuitenkin ottanut selvän kaulan kilpakumppaniinsa. Demokraattien leirissä moni olisi toivonut, että 80-vuotias presidentti ei olisi enää pyrkinyt toiselle kaudelle. Hän kuitenkin pyrkii, eikä uskottavia vaihtoehtoja Bidenin ehdokkuudelle juuri ole.

Kesän kuluessa tehdyissä valtakunnallisissa gallupeissa Biden ja Trump ovat lähes tasoissa. Edessä onkin vuoden 2020 vaalien uusintanäytös, jonka ääntenlaskennasta riidellään vielä lukuisissa oikeusasteissa. Jos Trump häviää uusintaottelun, hän ei tappiotaan tunnusta. Jos Trump voittaa, on edessä erikoinen tilanne riippuen oikeudenkäyntien tuloksesta. Presidenttinä Trump voisi yrittää keskeyttää itseensä kohdistuvat oikeusprosessit, tai jopa armahtaa itsensä mahdollisesta rikostuomiosta. Päätöksistä riideltäisiin oikeudessa ja viime kädessä valta olisi korkeimmalla oikeudella, jossa enemmistö on republikaaneilla. Joka tapauksessa sekava tilanne ajaisi maailman johtavan supervallan kriisiin ja valtavaan uskottavuusongelmaan demokratian ja oikeusvaltion puolustajana.

Naton jäsenenä Yhdysvallat on Suomen tärkein liittolainen ja laajemmin koko Euroopan turvallisuuden takaaja. Trumpin paluu presidentiksi merkitsisi arvaamatonta ulkopolitiikkaa ja epävarmuuden lisääntymistä Euroopassa. Siksi Euroopan on syytä ottaa isompi vastuu omasta turvallisuudestaan.