Sote-alan henkilöstöpulaan löydettävä toimivat lääkkeet

Kuva: Timo Filpus

Vaikka eroja maakuntien väliltä ja sisältä löytyy, on sosiaali- ja terveysalalla (sote) henkilöstöpula huutava koko maassa. Ala ei ole ongelman kanssa yksin, mutta alan työvoiman tarpeeseen eivät taloussuhdanteet suoraan vaikuta. Sairaat ja vanhukset pitää hoitaa kaikissa tilanteissa.

On hyvä, että valtiovalta on kiristänyt hoitajamitoituksia, mutta entistenkin vaatimusten täyttäminen on vaikeaa. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole ja monet heistä ovat siirtyneet muihin töihin. Vakituiset työntekijät uupuvat, koska uusia tekijöitä ja sijaisia ei tahdo löytyä.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan Markus Hirvosen mukaan sote-sektorin henkilöstöpula on Suomessa hälyttävä ja ihmisten perusoikeudet ovat vaarassa. Pohjois-Karjalassa alan työvoimatarve on niin suuri, että muutaman vuoden kuluessa kaikkien maakunnan työikäisten ihmisten pitäisi olla töissä sote-alalla. (MT 27.9.)

Hirvonen arvioi, että mitä kauemmas kaupungeista mennään, sitä vaikeampi tilanne on. Näin varmasti on, mutta isoja ongelmia on myös pääkaupunkiseudulla. Viime kesänä HUSin työntekijöiden mukaan tekijäpula vaikutti jo potilasturvallisuuteen. (HS 13.7.)

Pula ei ollut ainoastaan vakituisesta henkilökunnasta, vaan pätevien sijaisten saaminen oli todella vaikeaa koko maassa. Hoitohenkilöstöstä käydään kovaa kisaa Suomen sisällä, esimerkiksi HUS laajoilla rekrytointikampanjoilla.

Henkilökuntapula ei koske vain julkista sektoria. Suomen sosiaali- ja terveys ry:n johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapin mukaan ongelma koskee myös järjestömuotoisia palveluntuottajia. Puute ammattilaisista koskee apua ja tukea tarvitsevia vanhuksia, vammaisia, päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaita sekä lapsia varhaiskasvatuksessa.

Ongelmat laitetaan usein sote-uudistuksen syyksi. Muun muassa HUSin esimerkki osoittaa, että puute osaavasta henkilöstöstä ja rahasta on syntynyt vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen uudistusta. Myös hoitoa tarvitsevien jonot ovat kasvaneet eri puolilla maata jo vuosia.

Uudistus tehtiin juuri edellä mainittujen ongelmien vähentämiseksi. Uudistuksen lähtökohtana oli parantaa terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä hillitä väestön ikääntymisestä aiheutuvien vääjäämättömien sote-kustannusten nousua.

Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa yhdeksän kuukautta. Työ on vasta alussa ja on selvä, että löytyy paljon korjattavaa. Joutsalaisen ylilääkärin ja terveyskeskuslääkärin Irmeli Räsäsen mielestä byrokratia on lisääntynyt eikä tieto kulje. Suuria ongelmia on myös rahan riittävyydessä. Uudistuksen arvostelijoilta unohtuu usein, etteivät edellisenkään mallin kustannukset olisi pysyneet ennallaan. Kustannuksia olisivat nostaneet yhtä lailla muun muassa palkkojen ja yleisen hintatason kova nousu.

Hirvonen muistuttaa, ettei ole olemassa mitään yksittäistä taikatemppua. Digitalisaatio ja toiminnan tehostaminen ratkaisevat vain pienen osan, mutta tarvitaan Hirvosen mukaan ihmisiä kohtaamaan ihmisiä. Hänen mielestään ilman työperäistä maahanmuuttoa ongelma ei ratkea.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen haluaa hyvinvointialueille lisää rahaa ja henkilöstöresursseja. Hänen mielestään pitää myös kyetä pitämään kiinni olemassa olevasta henkilöstöstä vaikuttamalla veto- ja pitovoimaan sekä rekrytoimaan henkilöstöä ulkomailta.

Työperäinen maahanmuutto on yksi mahdollisuus, mutta helppoa ei sekään ole. Samoista henkilöistä kilpailevat kaikki ikääntyvät Euroopan maat. Jos sote-palvelut halutaan säilyttää, on alan työntekijäpulaan löydettävä toimivat lääkkeet. Jos ne olisivat yksinkertaisia ja nopeavaikutteisia, niitä olisi käytetty jo ajat sitten. Rahakaan ei yksin auta, jos ei ole tekijöitä.