Öljyn pudotuksesta vetoapua talouteen

Öljyn maailmanmarkkinahinta on kesästä lähtien laskenut voimakkaasti. Viiden viime kuukauden aikana hinta on alentunut lähes 40 prosenttia.

Esimerkiksi Brent-laadun raakaöljyn hinta oli eilen aamulla noin 72 dollaria tynnyriltä. Hinta on käväissyt jo alle 70 dollarissa. Alkuvuodesta tynnyrihinta oli korkeimmillaan noin 115 dollarissa.

Öljyn hinta on heitellyt rajusti. Vuoden 2008 finanssikriisin aikana öljyn hinta oli alimmillaan 38 dollaria tynnyriltä. Uutistoimisto Bloombergin mukaan on mahdollista, että tynnyrihinta putoaa nytkin noin 40 dollariin. (kauppalehti.fi. 1.12.)

Syitä öljyn hinnan laskuun on useita. Maailmantalouden heikko kasvu on vähentänyt öljytuotteiden kysyntää samaan aikaan kun tuotanto on kasvanut. Esimerkiksi Yhdysvallat on lisännyt liuskekaasun ja -öljyn tuotantoa.

Öljyn hinta on merkittävä tekijä kansainvälisessä taloudessa ja sitä kautta myös politiikassa. Asiantuntijoiden mukaan menossa onkin pudotuspeli, jossa katsotaan millä hinnalla kukin pystyy öljyä tuottamaan.

Huolimatta öljyn ylituotannon aiheuttamasta hintojen laskusta, öljyntuottajamaiden järjestö Opec päätti viikko sitten olla leikkaamatta tuotantoa. Bloombergin mukaan Opecin päätöksen taustalla on ajaa yhdysvaltalainen öljyntuotanto ulos markkinoilta. Liuskeöljyn tuotanto on kalliimpaa kuin Opec-maiden oma tuotanto.

Öljyä tuovat maat hyötyvät tilanteesta, mutta esimerkiksi Venäjän taloudelle hintojen lasku on myrkkyä. Venäjän öljyvarat ovat suurelta osin arktisilla alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat korkeat.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtajan Christine Lagarden mukaan öljyn hinnan lasku on kokonaisuudessaan hyväksi maailmantaloudelle. Halvennut öljy lisää Lagarden arvion mukaan kehittyvien öljyä tuovien maiden talouskasvua 0,8 prosenttia.

Kituvasta talouskasvusta kärsivälle Euroopallekin kaikki vetoapu on nyt tarpeen. Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mielestä öljyn hinta yhdessä Euroopan keskuspankin rahapoliittisen elvytyksen kanssa piristävät Euroopan taloutta ensi vuonna.

Nordean mukaan Suomi on kaikesta huolimatta jäämässä muiden kelkasta. Nordean ennusteen mukaan Suomen kansantalous supistuu ensi vuonna 0,3 prosenttia. Tärkein syy tähän on kotimaisen kysynnän synkät näkymät.

Suomen kannalta öljyn hinnan aleneminen on vähintäänkin kaksiteräinen miekka, koska kaikki muut energialähteet halpenevat öljyn perässä. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky saattaa heiketä tilapäisesti. Kansantalouden kokonaisuuden kannalta riippuvuutta tuontienergiasta pitää kuitenkin vähentää jatkossakin.

Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi olisi nyt kuitenkin tärkeää, että öljytuotteiden halpeneminen näkyisi selvästi myös kuluttajahinnoissa. Suomessa on pitkät etäisyydet ja kuljetuskustannusten osuus viennissä on suurempi kuin kilpailijamaissa. Raakaöljyn hinnan lasku heijastuu kuluttajahintoihin vain vähän, suurin osa hinnasta on jo nyt erilaisia veroja.

Hallitus on päättänyt kiristää nestemäisten polttoaineiden verotusta jälleen ensi vuoden alussa. Jos kilpailijamaissa öljyn halpeneminen näkyy Suomea vahvemmin myös öljytuotteiden hinnoissa, heikkenee kilpailukykymme tältäkin osin.

Öljyn halpenemisen siirtäminen kuluttajille lisäisi osaltaan myös hiipuvaa kotimaista kysyntää.