Keskittyvä kauppa on riski tuottajille
S-ryhmä halpuuttaa ja K-ryhmä reiluuttaa.Suomen päivittäistavarakaupan keskittyminen sai keskiviikkona uutta vauhtia, kun Kesko ilmoitti ostavansa Suomen Lähikaupan. Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyy kaupan, siirtyy yhteensä 643 Siwa- ja Valintatalon myymälää pääomasijoittajalta Keskolle.
Jo ennen keskiviikkona ilmoitettua kauppaa Suomen päivittäiskauppa on ollut Euroopan keskittyneintä. S-ryhmän markkinaosuus oli viime vuonna 45,7 ja K-ryhmän 33,1. Markkinaosuuttaan kasvattaneen Lidlin osuus oli 9,2 ja Suomen Lähikaupan 6,8 prosenttia. Kaupan myötä K-ryhmän osuus nousee noin 40 prosenttiin.
Keskon kannalta kauppa on perusteltu. Pääjohtaja Mikko Helander kertoi keväällä, että Keskon tavoitteena on perustaa sata uutta lähikauppaa. Ostamalla Lähikaupan Kesko saa haluamansa ja vähän enemmänkin edullisesti ja hyviltä liikepaikoilta. Tällä hetkellä K-ryhmällä on noin 600 lähikauppaa.
Keskolla oli ostajan markkinat. Suomen Lähikauppa on tuottanut lähes koko historiansa ajan tappiota. Viime vuonna tappiota kertyi miljardin euron liikevaihdosta 12 miljoonaa euroa. S-ryhmän olisi ollut selkeänä markkinajohtajana vaikea saada kaupalle viranomaishyväksyntää. Omaa linjaansa vetävän Lidlin konseptiin Lähikauppa ei sovellu.
Varmaa ei kuitenkaan ole, että KKV hyväksyy kaupan ilman ehtoja. Noin kymmenen vuotta sitten SOK osti Suomen Sparin. SOK ei saanut KKV:n päätöksen mukaan ostaa kaikkia Sparin myymälöitä, vaan osa myymälöistä meni silloiselle Tradekalle ja K-ryhmälle. Lisäksi osa Spar-kauppiaista perusti M-ketjun.
KKV:llä riittää pohdittavaa. Pari vuotta sitten voimaan tulleella kilpailulain muutoksella haluttiin muun muassa lisätä kilpailua päivittäistavarakaupassa. Lain mukaan valtakunnallisesti yli 30 prosentin markkinaosuuden omaavat päivittäistavarakaupan ketjut ovat määräävässä markkina-asemassa. Lakimuutoksen konkreettiset vaikutukset ovat kuitenkin jääneet tähän mennessä vähäisiksi.
Kuluttajien kannalta kaupan keskittyminen on riski, mutta vielä suurempi riski se on maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Kuluttajien kannalta riskinä on kilpailun vähentyminen ja oman lähikaupan tulevaisuus. On hyvin todennäköistä, että osa Lähikaupan myymälöistä suljetaan.
Tuottajien ja teollisuuden kannalta kaupan jo nykyiselläänkin vahvan neuvotteluaseman vahvistuminen on huolestuttava asia.
Toteutuessaan kauppa vaikuttaa vahvasti myös tukkukauppaan. Lähikauppa on Tuko Logistics Osuuskunnan suurin omistaja ja asiakas. Kesko ei tarvitse toista tukkukauppaa.
Kaupan keskittyminen huolestuttaa elintarviketeollisuutta. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Heikki Juutisen mielestä jatko riippuu kaupan menettelytavoista. Onko kauppa aidosti kiinnostunut kehittämään hyviä tuotteita yhdessä tavarantoimittajien ja alkutuottajien kanssa? (Kauppalehti.fi 19.11.)
Isojen kauppaketjujen valitsemissa toimintatavoissa on tällä hetkellä selkeä ero: S-ryhmä halpuuttaa ja K-ryhmä reiluuttaa.
S-ryhmä on luvannut, että alkuvuodesta aloitettu ruuan halpuuttamiskampanja kustannetaan kaupan omista katteista. Tuottajahinnat ovat kuitenkin alentuneet vuoden aikana lähes seitsemän prosenttia.
K-kaupoissa kuluttajat voivat tukea kotimaista sianlihantuottajia ostamalla Tuottajalle kiitos -kortteja. Korttien tuotto ohjataan lihatalojen kautta tuottajille.
Ketjujen valitsemat erilaiset strategiat ovat vaikuttaneet tuottajien asenteisiin. Tässä lehdessä olevan MT-mittauksen mukaan viljelijöiden arviot S-ryhmän ruokakaupasta ovat heikentyneet.
KKV selvittää muutaman kuukauden sisällä, mitä Keskon ja Lähikaupan yhdistäminen vaikuttaa kaupan kilpailuun. Vaikka KKV:n tehtävä on huolehtia kilpailusta kuluttajien näkökulmasta, olisi tärkeää selvittää tilannetta myös alkutuottajien kannalta.
Kysymys ei ole vain siitä, onko päivittäistavarakaupassa kilpailua vai ei. Kyse on myös siitä, millä keinoilla kilpailua käydään ja kuka sen lopulta maksaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
