Eduskunta on Euroopan huipulla

Euromaiden päättäjät sopivat viime perjantaina muutoksesta, jonka mukaan EU:n pysyvän kriisirahaston käytöstä päätettäisiin määräenemmistöllä.

Periaatteessa asiaa koskeva julkilausuma ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näin myös meneteltäisiin. Julkilausumaan liitetään pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan alaviite, jonka mukaan asia riippuu Suomen eduskunnan päätöksestä.

Kataisen mielestä ainakin vielä perjantaina oli epäselvää, mitä alaviite lopulta vaikuttaa käytännössä asian etenemiseen.

Eduskunnan suuri valiokunta päätti perustuslakivaliokuntaa kuultuaan, että määräenemmistöpäätökset Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) osalta olisivat Suomen perustuslain vastaisia.

Käytännössä valiokuntien kannat sitoivat pääministeri Kataisen kädet tiukasti. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia antaa tässä asiassa periksi. Suomi jäi yksin vastustamaan muutosta.

Kokouksessa sovittiin, että EVM:n käyttöönottoa nopeutetaan vuodella. Se tulisi käyttöön jo noin puolen vuoden kuluttua eli ensi vuoden heinäkuussa. Eri asia on, miten se voi toimia, elleivät sen säännöt ole selvät.

Tässä suhteessa Suomen eduskunta on nyt Euroopan huipulla. Ainakin teoriassa Suomen eduskunnan päätöksestä riippuu, kuinka Euroopan talouskriisiä tulevaisuudessa hoidetaan. Mitä tapahtuu, jos Suomi ei hyväksy sopimusta?

Kukaan ei enää epäile, etteikö pienelläkin maalla olisi vaikutusmahdollisuuksia. Joidenkin arvioiden mukaan Saksa ja Ranska haluavat määräenemmistöpäätöksiä EVM:n toiminnasta päätettäessä siksi, että Suomi ajoi väkisin vakuuksia Kreikan tukemisen yhteydessä.

Suomen mukanaolo EVM:ssä on vaikeaa, ellei Suomi hyväksy sen sääntöjä. On tietenkin mahdollista, että säännöt kirjoitetaan niin, että ne kelpaisivat myös Suomelle. EU:ssa on paljon kokemusta luovista ratkaisuista.

Toinen mahdollisuus on, että eduskunnassa asiasta päätetään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se edellyttäisi, että eduskunnasta löytyisi kahdenkolmasosan enemmistö. Kataisen johtaman kuuden puolueen hallituksen hartiat eivät tähän yksin riitä. On hyvin epätodennäköistä, että oppositiosta löytyisi tähän tarkoitukseen tukea.

Suomen EU-politiikassa on tapahtunut selkeä muutos. Aikaisemmin Suomi on pyrkinyt esiintymään sopuisasti ja rakentavasti erilaisissa kiistoissa. Myös määräenemmistöpäätöksiin on suhtauduttu nykyistä suopeammin. Suomi pyrki erityisesti edellisen kokoomuksen ja SDP:n varaan rakennetun hallituksen aikana kaikkiin EU:n ytimiin.

Hallitus vastaa huomenna perussuomalaisten Euroopan velkakriisin hoitoa koskevaan välikysymykseen. On hyvä, että eduskunta keskustelee juuri nyt Suomen linjasta Euroopan talouskriisin hoidossa. Eduskunnan pitää päättää, millaisessa EU:ssa haluamme olla mukana. Keskustelulla saattaa olla merkittävä vaikutus myös presidentin vaaleihin.

Näyttää siltä, että Eurooppa marssii huippukokouksen jälkeen eteenpäin entistä enemmän eri tahdissa. Talouskurin tiukentaminenkaan ei sopinut kaikille EU-maille. Sopimuksen ulkopuolelle ovat tällä tietoa jäämässä ainakin Britannia ja Unkari. Ulkopuolelle jäämistä harkitsevat myös Ruotsi ja Tsekki.

Talouskurin tiukennusta viedään nyt eteenpäin euromaiden johdolla. Mukaan saa liittyä myös halutessaan muita maita.

EU on historiansa pahimmassa kriisissä ja hajanaisen EU:n painoarvo kansainvälisessä politiikassa on heikkenemässä.

Ellei yksimielisyyttä saada vahvistettua voidaan hyvin kysyä, että säilyykö euro ja kuinka käy EU:n muiden rakenteiden.