Tiukka talouslinja jatkui kehysriihessä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pui viimeisen kehysriihensä. Riihen tulos kertoo siitä, että huolimatta vauhtiin päässeestä talouskasvusta, tiukka talouslinja jatkuu vaalikauden loppuun saakka.

Hallitus teki pieniä panostuksia muun muassa työllisyyteen ja pienempiin etuisuuksiin. Lupausten mukaisesti hallitus teki muutoksia myös alkuvuoden aikana kiivasta keskustelua nostattaneeseen työttömyysturvan aktiivimalliin. Hallituksen esityksen mukaan myös kuntien ja ammattiliittojen järjestämä koulutus sekä omaehtoinen opiskelu luetaan aktiivimallin piiriin.

Aktiivimalliin tehdyt muutokset saivat kiitosta asiantuntijoilta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ennakoi, että tehdyt muutokset todennäköisesti lisäävät työttömien aktiivisuutta muun muassa opiskeluun.

Muut hallituksen tekemät päätökset, kuten esimerkiksi lääkekaton alentaminen ja takuueläkkeen nostaminen, ovat Hiilamon mukaan pieniä laastareita kohtiin, joista on aiemmin leikattu. (HS 12.4.)

Työeläkevakuuttajat Telan ekonomistin Mauri Kotamäen mielestä irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä oli yllätys. Kotamäki arvelee, että ay-liikkeen koulutusten hyväksymisestä aktiivimalliin ja irtisanomisen helpottamisesta olisi tehty jonkinlainen diili. Hallituksen työllistämispanostuksia Kotamäki pitää kuitenkin melko pieninä. Diiliarveluista huolimatta SAK:ssa irtisanomisen höllentämistä ei katsota hyvällä.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken mukaan kehysriihen tulos ei sisällä suuria yllätyksiä, Haapakosken mielestä päätökset ovat oikeansuuntaisia, mutta osin vaatimattomia. (Yle 11.4.)

Akavan mielestä hallituksen kehyspäätökset ansaitsevat kiitosta, koska hallitus panostaa oikeisiin asioihin.

Vaikka paikallinen sopiminen ei edennytkään, on irtisanomisen helpottuminen Suomen Yrittäjien (SY) mukaan merkittävä uudistus. SY:n toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä uudistus lisää työllisyyttä ja auttaa seuraavaa hallitusta saavuttamaan 75 prosentin työllisyysasteen. Toivottavasti yrittäjien lupailemia uusia työpaikkoja myös syntyy.

Maataloutta uhannutta luonnonhaittakorvausten leikkausta ei tule, sillä hallitus lupasi korvauksiin kymmenen miljoonaa euroa. Lisärahan ansioista luonnonhaittakorvaukset säilyvät ensi vuonna tämän vuoden tasolla.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä maataloutta uhannut lisäleikkaus olisikin ollut kohtuuton. Marttilan mukaan kehysriihen saldon jää plussalle, vaikka kyse olikin välttämättömistä toimista.

Maatalouden satovahinkovakuutuksiin on tulossa helpotusta. Hallitus päätti poistaa vakuutuksiin sisältyvän 24 prosentin vakuutusmaksuveron.

Veron poistaminen on perusteltu, koska se on ollut LähiTapiolan kehityspäällikön Sami Myyrän mukaan EU-maiden vertailussa poikkeuksellinen. Myyrän mielestä kyseessä on satovahinkovakuutusten iso negatiivinen valtiontuki, joka on haitannut vakuutusten kehittämistyötä. (MT 6.4.)

Kehysriihen päätökset perustuvat hallituksen tavoitteeseen taittaa valtion velkaantuminen ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus onnistuu tavoitteissaan.

Monen ekonomistin mielestä taloustilanne olisi kehittynyt hyvään suuntaan ilman hallituksen toimiakin. Jotain hallitus on varmaankin tehnyt oikein, koska Suomen talouskasvu on nyt EU:n kärkeä.

Kehysriihen perusteella voisi ennakoida, ettei hallitus ole tekemässä ensi vuoden budjetista vaalibudjettia. Asia selviää kuitenkin vasta syksyn budjettiriihessä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Suomi on edelleen niin velkainen, että taloustalkoita riittää myös tuleville hallituksille.