Raivausmaksuesitys rokottaisi maataloutta ja maaseutua

Maankäytön muutosmaksua esittävältä työryhmältä voi kysyä, aiheuttaako satojen kilometrien sähkölinjojen rakentaminen metsäkatoa.  Kuva: Stina Haaso

Maankäytön muutosmaksua eli niin sanottua raivausmaksua pohtineen työryhmän ehdotus ei ole tasapuolinen. Työryhmä esittää uuden pellon raivaamiselle 5 000 euron maksua hehtaarilta tai 500 euroa täydeltä kymmeneltä aarilta. Maksua ei peritä alle puolen hehtaarin yksittäisiltä alueilta. Maksu koskisi vain maataloutta ja maaseutua, koska ehdotuksessa rajataan asemakaava-alueet maksun ulkopuolelle. (MT 17.1.)

Muutosmaksun tarkoituksena olisi vähentää metsäkatoa, mutta raivatun alueen jatkokäytöllä ei pitäisi olla vaikutusta maksuperusteisiin. Samalla lailla metsä katoaa raivataanko siitä peltoa vai rakennetaanko tilalle esimerkiksi kerrostalo, kauppakeskus, parkkipaikka tai katu.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa metsäkatoala on ollut vuosittain noin 12 000 - 14 000 hehtaaria. Metsäkadosta kohdistuu maatalouteen noin kolmannes ja hieman yli puolet rakentamiseen. Miksi maksu esitetään koskemaan vain asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita?

Esitettyä raivausveroa voi verrata muun muassa sähkölinjojen alle jäävän metsämaan pakkolunastuskorvauksiin. Suomessa rakennetaan vuosittain uusia sähkölinjoja satoja kilometrejä. Esimerkiksi Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa (IS 13.1.2023). Aiheuttavatko sähkölinjat metsäkatoa?

Johtokäytävät ovat leveydeltään kymmeniä metrejä, isot johtokäytävät ovat jopa sata metriä leveitä. Metsänomistajalle maksetaan sähkölinjan alle jäävästä metsästä kertakorvauksena 200–800 euroa hehtaarilta vuosikymmenten ajalta.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ei usko, että esitys etenee käytännön toimiksi. Hänen mielestään uusi cap-ohjelma lopetti pellonraivauksen hyvin tehokkaasti. Åbergin mukaan pellonraivaus liittyy nyt peltolohkojen yhdistelyyn, kulmien oikaisuun ja tilusjärjestelyihin. Nämä ovat myös ilmastolle hyödyllisiä, koska ne vähentävät ajoa ja lisää resurssi tehokkuutta. Hallitus voisi kuitenkin viimeinkin uudistaa lunastuslakia oikeudenmukaisemmaksi.

Juttua korjattu 19.1. klo 12:22. Työryhmän esittämä maksu koskisi kaikkia asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita, eikä pelkästään pelloksi raivattavaa metsää.