Energian tuhlausta

Ympäristöministeriö on ahkeroinut erilaisten lupahankkeiden kanssa. Nyt on vuorossa vanhan rakennuksen korjaamiseen liittyvä lupamenettely.

Jos ministeriössä valmisteilla oleva lakiesitys hyväksytään eduskunnassa, pitää tulevaisuudessa rakennusten korjaustöitä tehdä energiatehokkuuden nimissä. Korjaustöiden vaikutus energiatehokkuuteen pitäisi perustella kunnalle jätettävässä rakennuslupahakemuksessa.

Lakimuutos koskee muun muassa peruskorjauksia, julkisivuremontteja, vesiputkistojen ja lämmitysmuodon vaihtamista. Muutos koskee muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikenlaisia rakennuksia. Maatalouden tuotantorakennuksia esitys ei koske.

Kuntaliitossa pelätään aivan aiheellisesti, että uudet rakennussäädökset lisäävät byrokratiaa. Lupamenettely lisää rakennuksen omistajan työtä ja kustannuksia sekä lisää kuntien rakennusvalvonnan työtä.

Kuten niin montaa muutakin asiaa, rakennuslupakäytännön kiristämistä perustellaan EU:n määräyksillä. Kuntaliiton mielestä esityksessä mennään kuitenkin kyseistä direktiiviä pidemmälle. (MT 29.8.)

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma arvelee, että ympäristöministeriö ajaa laajempaa luvanvaraisuutta siksi, että halutaan osoittaa EU:lle toimet, joilla energiatehokkuutta lisätään ja direktiiviä noudatetaan.

Vaikuttaa siltä, että ympäristöministeriössä ei luoteta suomalaisten rakennusten omistajien järkevyyteen. Nykyisillä hinnoilla jokainen remontoija ottaa energia-asiat huomioon. Pitääkö siihen hakea erikseen vielä lupa?

Energiatehokkuuden lisääminen on tärkeää, mutta byrokratian paisuttamisen sijaan pitäisi ottaa maalaisjärki käyttöön. Energiaa, aikaa ja rahaa ei pidä tuhlata papereiden pyörittämiseen.