Työmarkkinoilla nyt mahdollisuus sopia

Työmarkkinajärjestöjen pitää jättää tänään kello 16 mennessä 
oma esityksensä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi viidellä prosentilla.

Elleivät järjestöt pääse keinoista sopimukseen, niin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antaa keskiviikkona eduskunnalle tiedonannon omasta kilpailukykypaketistaan. Tiedonannon jälkeen alkaa varsinaisten lakien valmistelu.

Työntekijäjärjestöt nimesivät halli­tuksen syyskuun alussa esittelemät toimenpiteet pakkolaeiksi, koska ne asettavat joitakin rajoituksia sille, mistä työmarkkinajärjestöt voivat keskenään sopia. Hallituksen esityksiä pidetään jopa perustuslain vastaisina, 
koska niissä puututaan sopimus­vapauteen.

Hallituksen lakiesitysten taustalla on kuitenkin se, etteivät työmarkkinajärjestöt halunneet tai kyenneet sopimaan keinoista hallituksen tavoitteleman kilpailukykyloikan toteuttamiseksi.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen 
kotimainen talouskeskustelu on pyörinyt mahdollisen yhteiskuntasopimuksen ympärillä. Suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ryhtyi puuhaamaan sopimusta jo ennen hallitusneuvottelujen alkamista.

Sopimusneuvotteluissa ei päästy alkua pidemmälle, vaikka neuvotteluja yritettiin käynnistää kahteen kertaan. Neuvottelujen kariutumiseen on 
lukuisia syitä, mutta yhtenä syynä 
pidettiin sitä, etteivät hallituksen asettamat aikarajat sopineet työmarkkinaneuvotteluissa totuttuun hitaaseen rytmiin.

Tarvittaessa työmarkkinajärjestöt näyttävät pystyvän nopeaan päätöksentekoon. Lähes koko Suomen pysäyttäneestä mielenilmauksesta päätökset syntyivät nopeasti eikä toteuttamiseenkaan mennyt montaa päivää.

Ammattiyhdistysliike perusteli mielenilmaustaan muun muassa sillä, että hallitukset esitykset ovat kosto palkansaajille, koska nämä eivät suostuneet sopimaan työehtojen heikentämisestä.

Vaikka hallitus on esittänyt omat vaihtoehtonsa, niin pääministeri Sipilä on antanut työmarkkinajärjestöille vielä uuden mahdollisuuden esittää omat keinonsa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Mahdollisuudet sopimuksen 
syntymiseen ovat nyt paremmat kuin kertaakaan kevään ja kesän aikana.

Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK julkisti torstaina vaihtoehtoisen esityksensä hallituksen suunnitelmille. Omat suunnitelmansa on myös Akavalla ja STTK:lla. Näistä esityksistä on varmasti löydettävissä yhteinen sävel.

Sopiminen edellyttää myös työnantajia edustavalta Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta aitoa sopimus­halua ja joustavuutta. EK on ollut koko prosessin ajan varsin hiljaa omista tavoitteistaan. EK näyttää haluavan pysytellä maan hallituksen selän takana 
sen sijaan, että haluaisi käydä aitoja neuvotteluja työntekijäjärjestöjen kanssa.

EK:n valitsemaa linjaa voi pitää erikoisena, koska hiljattain eläkkeelle jäänyt EK:n pitkäaikainen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen arvosteli 
kovin sanoin Sipilän hallituksen toimia. Laatusen mielestä hallituksen esitykset ovat jääneet liian hätäiselle harkinnalle. (Aamulehti 24.9.)

Olisi kohtuullista, että EK kuuntelisi 
kokeneen entisen työmarkkina­johtajansa neuvoja tarkalla korvalla. Laatusen ennakoimat häiriöt työmarkkinoilla eivät ole työnantajienkaan edun mukaisia.

Toivottavasti työmarkkinajärjestöt ovat onnistuneet viikonlopun aikana sopimaan keinoista, joiden avulla Suomen kilpailukykyä pystytään riittävästi parantamaan. Porkkanana on muun muassa hallituksen lupaus keventää tuloverotusta miljardilla eurolla, jos kilpailukyky paranee viisi prosenttia ja syksyllä 2016 syntyy maltillinen palkkaratkaisu.

Syyllisten etsiminen nykyiseen 
taloustilanteeseen ei ole tärkeää. Vaikka menneestä on otettava oppia, niin nyt on tärkeintä löytää yhdessä tie kohti parempaa tulevaisuutta.

Tänään selviää, millaisen tien työmarkkinajärjestöt haluavat valita. Vaikeassa tilanteessa tarvitaan 
vastuullista johtajuutta.