Metsien hoidosta ei ole varaa tinkiä

Suomalainen metsänhoito on menestystarina, josta on syytä olla ylpeä. Metsien hyvän hoidon ansiosta puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt 1950-luvun 55 miljoonasta kuutiosta nykyiseen noin 105 miljoonaan kuutioon.

Menneiden vuosikymmenten ansiosta Suomessa on nyt mahdollisuus lisätä metsien käyttöä. Tällä hetkellä metsiä hakataan noin 65 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kestävät hakkuumahdollisuudet ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan tällä hetkellä 86 miljoonaa kuutiota.

Kuten monessa muussakin asiassa, loistava menneisyys ei automaattisesti tarkoita sitä, että tulevaisuus on yhtä hyvä. Metsien hoidosta ei ole nyt eikä tulevaisuudessa varaa tinkiä. Huolimatta siitä, että viime vuonna nuoren metsän hoitotöitä tehtiin puolitoista kertaa edellisvuotta enemmän, ovat taimikonhoitorästit kasvaneet suuriksi.

Vaikka taimikoita hoidetaan vuodessa noin 150 000 hehtaaria, syntyy hoitorästejä kaiken aikaa lisää. Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan vuotuinen hoitotarve on 250 000 hehtaaria. Rästissä olevaa hoitotarvetta on syntynyt yhteensä jo 750 000 hehtaaria. Lähes puolet metsien hoitotöistä jää tekemättä.

Hoitorästien määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 1994 tehdyn Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikonhoitorästejä oli 450 000 hehtaaria.

Metsän uudistaminen on kallista, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos istuttamisen tai kylvämisen jälkeen hoitotyöt jäävät tekemättä.

Taimikonhoitorästien lisäksi myös viljelemättömien hakkuuaukkojen määrä on lisääntynyt.

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan kylväen ja istuttaen perustettujen metsien pinta-ala on vähentynyt tällä vuosikymmenellä viidenneksen (HS 2.1.). Viime vuonna istutuksia ja kylvöjä tehtiin 103 000 hehtaaria. Vuosikymmenen alussa vuotuinen metsänviljelyala oli 120 000 hehtaaria.

Kehitys on Remeksen mielestä huolestuttava, koska leväperäisesti uudistetut alat tuottavat tulevaisuudessa entistä vähemmän puuta metsäteollisuuden lisääntyneisiin tarpeisiin. Hänen mukaansa suomalaisten kansallisomaisuus rapautuu, ellei metsiä uudisteta huolellisesti ja vastuullisesti.

Remeksen mukaan nykyisellä viljelymateriaalilla puun kasvua voidaan lisätä jopa neljänneksen. Metsien kasvukunnosta huolehtiminen ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen kysymys. Nopeasti uudistetut ja kasvavat metsät ovat tehokkaampia hiilinieluja kuin vajaapuustoiset taimikot.

Kysymys on Remeksen mielestä myös metsien monimuotoisuuden turvaamisesta, koska metsien hyvällä hoidolla saavutettu kasvu vähentää hakkuupaineita monimuotoisuudelle tärkeissä metsissä.

Pari vuotta sitten voimaan tullut metsälaki vähensi säätelyä ja lisäsi metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä hoidossa. Uudistuksen tarkoituksena on edistää entistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisemmin.

Lisääntyneen vapauden seurauksena metsänomistajien vastuu on kasvanut. Vähentynyt viranomaisvalvonta ei tarkoita sitä, etteikö metsien uudistamisella olisi edelleen myös vahva kansantaloudellinen merkitys.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kaipaa takaisin aikaa, jolloin valtio valvoi tiukasti metsien uudistamista. Vaikka metsien nopea uudistaminen on avainasia kannattavassa metsätaloudessa, ovat harkinta ja päätökset Tiirolan mukaan metsänomistajien omissa käsissä. (MT 11.1.)

Suomessa on noin 700 000 metsänomistajaa. Vaikka heillä on erilaisia käsityksiä metsien merkityksestä ja hoidosta, ovat he omalta osaltaan vastuussa siitä, että metsät tuottavat hyvinvointia myös tulevaisuudessa.