Kuka saastuttaa Itämerta

Itämeressä on fosforia ja ravinteita liikaa. Tämä asia tiedetään, mutta siihen tieto tuntuukin sitten loppuvan.

Itämeren pelastaminen ja kunnostaminen on suuren luokan kansainvälinen tehtävä. Altaan reunoilla asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, suurimmassa rannikkokaupungissa Pietarissa jo yksin viisi miljoonaa.

Suomen ympäristökeskus on pyrkinyt laskemaan sitä, mistä päästöt Itämereen tulevat. Suuruusluokka voidaan arvioida ja tiedetään, että suurimmat päästölähteet ovat maatalous ja asutus. Tarkat luvut sen sijaan puuttuvat.

Syken hydrologi Sirkka Tattari sanoo (MT 28.8.), että laitoksella pitäisi olla ainakin 10-15 tutkimusaluetta, kun niitä on nyt neljä. Säästökuuri vaikeuttaa tiedon saamista.

Tietoja saadaan hyvin savimailta, mutta hiekka-, hieta- ja turvemailta niukasti.

Tattarin mukaan maatalous on petrannut ympäristöasioissa. Siellä missä on tehty toimenpiteitä, ovat valumatkin vähentyneet.

Kaupunkien jätevesipuhdistamoista ja pelloilta tulevat valumat ovat kuitenkin vain yksi tekijä Itämeren kuormassa, eivätkä edes suurin. Itämeren sisäinen kuorma on uskomattoman suuri. Pohjamutiin on varastoitunut fosforia paljon enemmän kuin vesiin.

Pohjasta voi fosforia joinakin aikoina vapautua valtavia määriä. Toisaalta meri myös sitoo fosforia, onneksi, joten liikettä tapahtuu molempiin suuntiin.

Kaiken kukkuraksi Itämeren rannoilta löytyi vastikään kaksi uutta aiemmin tuntematonta suurta teollisuuden fosforivuorta.

Laskijoilla riittää töitä. Tieto valumien määristä on välttämätöntä saada ajan tasalle.