Kaupan hintakilpailu rikkoo ruokaketjun

Maatilojen kannattavuus on ollut jo pitkään todella huono. Ongelmat kärjistyivät EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan seurauksena. Venäjän asetti EU:sta tulevat elintarvikkeet tuontikieltoon sen jälkeen kun EU määräsi talouspakotteita Venäjälle Ukrainan kriisin johdosta.

EU:ssa pakotteista päätettiin yksimielisesti, mutta pakotteiden seuraukset ovat jääneet suurelta osin maatalouden kannettaviksi. Suomi kärsii tilanteesta Baltian maiden ohella pahiten, koska elintarvikkeiden osuus Venäjän viennistä on muihin EU-maihin verrattuna suuri.

Venäjän tuontikielto kohdistui pahiten maitosektorille. Sianlihan tuontikiellon EU:sta Venäjä määräsi jo aikaisemmin. Syyksi ilmoitettiin Baltiasta löydetty afrikkalainen sikarutto, vaikka samaa tautia esiintyi myös Venäjällä.

Huolimatta suomalaisten poliitikkojen vaatimuksista pakotetaakan jakamisesta, on EU jättänyt maataloustuottajat yksin. Maidontuottajille luvattiin tosin pieni kriisituki runsas vuosi sitten. Suomalaisen maitosektorin saama korvaus vastasi noin kuukauden menetystä. Muille tuotantosuunnille ei ole tullut sitäkään vähää.

Maataloustuottajien EU-järjestön Copan puheenjohtaja Martin Merrild muistuttaa, miten käy kun kauppaa käytetään politiikan aseena. Hinnan Venäjä-pakotteista maksaa pieni joukko maanviljelijöitä. Merrildin mielestä rahat viljelijöiden auttamiseen pitää löytyä EU:n yleisestä budjetista, koska maatalousbudjetista ei keinoja löydy. (MT 19.2.)

Kauppa on käyttänyt pakotteiden aiheuttamaa sekaannusta eurooppalaisilla ruokamarkkinoilla hyväkseen.

Elintarviketeollisuusliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan kaupan tiukka hintakilpailu heikensi viime vuonna ruokayritysten kannattavuutta.

Ei ole yllätys, että pahiten kärsivät lihateollisuus, maidonjalostus ja leipomot. Pahin tilanne on Venäjä-pakotteiden rasittamilla toimialoilla. Elintarviketeollisuusliiton johtajan Heli Tammivuoren mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että syynä kannattavuuden heikentymiseen on kaupan hintakisa.

Teollisuuden vaikeudet ovat heijastuneet suoraan niiden maataloustuottajille maksamiin hintoihin.

Halpuuttamiskampanjan aloittanut S-ryhmä on useaan kertaan vakuuttanut, että kampanja kustannetaan kaupan omista katteista ja toimintaa tehostamalla. Ruuan halpaa tuottajahintaa arvosteleville tuottajille on vastattu, että kauppa ostaa suoraan tuottajilta vain vähän.

Elintarviketeollisuuden selvityksen mukaan halpuuttamisen maksumiehiksi joutuvat teollisuus ja sitä kautta tuottajat. Tammivuoren mukaan hintakisa dominoi tällä hetkellä markkinaa, ja se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Lisäksi kaupan omat merkit runtelevat teollisuuden omistamia brändejä.

Kaupan väite, että halpuuttamiskampanja on lisääntyneen myynnin kautta tuonut hyvää myös elintarviketeollisuudelle, on jäänyt teollisuudessa huomaamatta.

On positiivista, että elintarviketeollisuudessa odotetaan asioiden kuitenkin menevän tulevaisuudessa myönteiseen suuntaan.

Samaa mieltä on myös EU:n maataloustuottajien puheenjohtaja, vaikka esimerkiksi Tanskassa 80 prosenttia tiloista ei tee lainkaan tulosta ja kymmenen prosenttia on konkurssiuhan alla. Merrildin mukaan maataloudella on kultainen tulevaisuus. Hänen mielestään EU:n on kuitenkin rajoitusten sijaan parannettava maatalouden kilpailukykyä.

Tulevaisuudessa siintävä ruuan tuotannon parempi kannattavuus antaa toivoa, mutta ei auta nykyiseen kriisiin. Jos viljelijöiden ja teollisuuden heikkoon tilanteeseen ei saada pikaista helpotusta, niin kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.