Energiamurros ei saa jäädä maanomistajan maksettavaksi
Lunastuskorvaus ei ota huomioon esimerkiksi metsän tulevaa kasvua, puhumattakaan alueen tulevan hiilensidonnan arvosta.Tuulivoimarakentaminen etenee nyt suurin harppauksin. Se on välttämätön osa tulevaisuuden päästötöntä energiajärjestelmää.
Kaikki rakentaminen aiheuttaa myös haittoja. Tuulivoiman paikalliset haitat ovat ison kiistelyn kohde. Vähemmän huomiota on saanut sähkölinjarakentaminen, joka nielee tulevina vuosina alleen valtavasti metsää. Voimalinjoja rakennetaan useita tuhansia kilometrejä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pelkästään kantaverkkoyhtiö Fingrid tekee 3 500 kilometriä uutta 400:n ja 110 kilovoltin linjaa. Maata näiden alle jää arviolta 10 000 hehtaaria (MT 28.11.).
Kantaverkon rakennustarpeiden lisäksi tulevaisuudessa rakennetaan tuuli- ja aurinkovoiman edellyttämiä siirtolinjoja. Iso epäkohta on siinä, että ei ole olemassa järjestelmää lähekkäin sijaitsevien voimaloiden siirtolinjojen yhteisrakentamisesta. Käytännössä jokaisesta voimalasta lähtee oma siirtolinja kantaverkkoon, mikä johtaa tarpeettomaan metsien raivaukseen. Metsän hävittäminen aiheuttaa ongelmia EU:n hiilinielulaskelmissa. Paljon suuremman ongelman se aiheuttaa kuitenkin maanomistajille, jotka menettävät metsiensä tulevan tuoton. Pahimmassa tapauksessa rakentaminen pilkkoo tai jättää alleen kokonaisia tiloja.
Tuulivoimala-alueet rakennetaan maanomistajien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla vuokrasopimuksilla, joihin yleensä sisältyy vuosittain maksettava liiketoiminnan tuottoon perustuva vuosivuokra. Sama käytäntö ei koske siirtolinjoja, joiden kohdalla sähköverkon rakentaja voi pakkolunastaa maa-alueen kertakorvauksella. Lunastuskorvaus ei ota huomioon esimerkiksi metsän tulevaa kasvua, puhumattakaan alueen tulevan hiilensidonnan arvosta.
MTK ehdottaa lunastuslakiin muutoksia, jotka olisivat Norjan ja Hollannin mallin mukaisia. Lunastuskorvaus määräytyisi omaisuuden realistisen ja todennäköisen tuottoarvon perusteella. Hollannissa julkinen taho ei voi lunastaa yksityisen omistamaa maata sellaista tarkoitusta varten, jonka yksityinen pystyy itse toteuttamaan.
Ajastaan jälkeen jääneen lunastuslain uudistaminen on ollut työn alla jo vuosia. Valitettavasti tulokset ovat jääneet laihoiksi. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hanke kaatui erimielisyyteen arvonleikkauspykälästä, vaikka asiaa selvittänyt oikeusministeriön työryhmä kannatti pykälästä luopumista. Nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen uudistus taas jäi torsoksi, kun lunastuskorvaukset irrotettiin siitä kokonaan. Näin siitä huolimatta, että omaisuuden suojan parantaminen on kirjattu selkeästi hallitusohjelmaan
Omaisuudensuoja on myös ihmisoikeuskysymys.
Lunastuslakiin liittyvät ongelmat kärjistyvät tulevaisuudessa entisestään. Omaisuudensuoja on myös ihmisoikeuskysymys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi valituksen Vantaan pakkolunastuskorvauksesta vuodelta 2020. Valituksessa katsotaan, että kiinteistöstä maksettu pakkolunastuskorvaus on niin vähäinen, että kyse on omaisuuden suojan loukkauksesta. Lisäksi kysytään lunastuksen perusteen hyväksyttävyydestä.
Lunastuskorvausten parantaminen täytyy kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan yksityiskohtaisesti. Ilman selvää kirjausta se uhkaa jäädä poliittisen pelin nappulaksi. Kolmatta mahalaskua ei asiassa kaivata. Vaalien lähestyessä puolueilta on lupa odottaa konkreettisia ehdotuksia miten omaisuudensuojaa vahvistetaan. Sekin pitää kertoa avoimesti, jos omaisuudensuoja ei ole puolueelle tärkeä asia. Vallassa olleilta puolueilta pitää kysyä, miksi annettuja lupauksia ei ole lunastettu
Energiamurros, uudet ratahankkeet ja yhdyskuntien rakentaminen lisäävät paineita maankäytölle. Hyviä tavoitteita ei voi enää edistää maanomistajien kustannuksella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







