Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Euroopan keskuspankki ja EU-komissio vetävät eri suuntiin

    Viimeistään hallitusneuvotteluissa puolueiden pitäisi ottaa kantaa mahdolliseen EU:n yhteisvelkaan. Asiasta pitäisi keskustella jo ennen vaaleja, koska suhtautuminen mahdolliseen yhteisvelkaan voi olla joillekin puolueille ylitsepääsemätön hallituskysymys.
    Kuva: Timo Filpus

    Valtiontalous ja sen velkaantuminen on noussut eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Vastakkain ovat erityisesti kokoomus ja hallituksen vasemmistopuolueet. Kokoomus syyttää hallituspuolueita holtittomasta velkaantumisesta ja vasemmisto kokoomusta hyvätuloisten suosimisesta.

    Keskiviikkona hallitus vastasi kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen velkaantumisesta ja vastuuttomasta talouspolitiikasta. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ei voida turvata, jos velkaantumiskierrettä ei katkaista.

    Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) muistutti muun muassa, että velkaantumisessa on kyse pitkän ajan kehityksestä, joten velkaantumisesta on vastuussa yhtä lailla myös kuusi edellistä hallitusta.

    Vaalien lähestyessä olisi syytä puhua myös EU:n talouspolitiikasta. Sillä saattaa olla suurin vaikutus vaalien jälkeisen hallituksen kokoonpanoon. Puolueet voivat joutua ottamaan kantaa mahdolliseen uuteen EU:n yhteiseen velkaohjelmaan.

    Christine Lagarden johtama Euroopan keskuspankki EKP kiristää rahapolitiikkaa ja samaan aikaan Ursula von der Leyenin johtamassa EU:n komissiossa on vahvoja pyrkimyksiä löysätä finanssipolitiikkaa. Von der Leyen esitteli ajatusta suvereenisuusrahastosta jo viime syksynä (MT 16.1.).

    Riippumaton EKP on lähtenyt torjumaan käsistä karannutta inflaatiota nostamalla ohjauskorkojaan ja supistamalla rahahanoja. Komissiossa on haluja ottaa lisää yhteistä velkaa tukeakseen vaikeuksissa olevien jäsenmaiden talouksia ja mahdollisuuksia vihreisiin investointeihin.

    Viimeisimmän koronnoston EKP teki viikko sitten. Koronnosto ei ollut yllätys, ja lisää on luvassa kevään aikana. Koronnosto ja rahahanojen tiukentaminen on suurin ongelma velkaisimmille jäsenmaille.

    Ainutkertainen tapahtuma voi toistua yllättävän pian.

    Samaan aikaan kun EKP kiristää ohjauskorkoaan EU:n jäsenmaat ovat pyrkineet pitämään talouttaan käynnissä erilaisilla tuilla. Esimerkiksi korkean sähkön hinnan kohdalla tuki on perusteltu, mutta kaikki tuet heikentävät EKP:n korkoaseen tehoa.

    Yksittäisten jäsenmaiden talouspolitiikan lisäksi EU:ssa puuhataan uutta yhteistä velkaa eli niin sanottua suvereenisuusrahastoa. Taustalla on muun muassa vastaaminen USA:n valtiontukiin vihreille investoinneille. (MT 6.2.)

    Uusi yhteisvelka saattaa tulla seuraavan hallituksen pöydälle. Tätä ennakoi esimerkiksi Suomen ja kuuden muun maan kirje komission varapuheenjohtajalle.

    Vuonna 2021 EU päätti 750 miljardin euron yhteisvelasta, niin sanotusta pandemiapaketista. Yhteisvelan hyväksyminen oli Suomelle vaikea paikka eikä se edes kuulunut EU:n tehtäviin. Painetta päätöksentekoon lisäsi, että yhteisvelan hyväksyminen edellytti jäsenmaiden yksimielisyyttä.

    Perustuslakivaliokunta päätti, että EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti piti hyväksyä eduskunnan kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Hallituspuolueiden äänin paketti ei olisi mennyt läpi. Asia oli vaikea kaikille puolueille, mutta erityisesti oppositiossa olevalle kokoomukselle. Oppositiopuolueena pitäisi vastustaa mutta EU-myönteisenä tukea. Ensin eduskuntaryhmä päätti puolueen äänestävän tyhjää. Lopulta kokoomuksen edustajien äänet jakaantuivat niin, että kahden kolmasosan enemmistö syntyi.

    Hallitus vakuutti, että yhteisen velan hyväksyminen on ainutkertainen tapahtuma joka ei toistu. Ainutkertainen tapahtuma voi kuitenkin toistua yllättävän pian. Viimeistään hallitusneuvotteluissa puolueiden pitäisi ottaa kantaa mahdolliseen EU:n yhteisvelkaan. Asiasta pitäisi keskustella jo ennen vaaleja, koska suhtautuminen mahdolliseen yhteisvelkaan voi olla joillekin puolueille ylitsepääsemätön hallituskysymys.