Hallituksen sähläys tulee kalliiksi

Hallituksen kehysriihestä odotettiin päätöksiä, jotka olisivat vauhdittaneet talouskasvua ja työllisyyttä. Hallitus itse loi pääministeri Jyrki Kataisen johdolla suuria odotuksia puhumalla budjetin tasapainottamisen lisäksi suuresta työmarkkinaratkaisusta.

Kehysriihi teki suuren veroratkaisun, mutta työmarkkinaratkaisua ei tullut. Veroratkaisun todellisista talousvaikutuksista ei silti hallitus itsekään tunnu olevan selvillä. Hallituksen veroratkaisun sisältö tuntuu olevan hepreaa jopa hallituksen omille ministereille.

Hallitus päätti alentaa yritysveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Veroleikkauksen vaikutus valtion tuloihin on lähes miljardi euroa.

Vaikka yritysveron alentaminen oli etukäteen tiedossa, harva uskoi hallituksen tekevän näin mittavaa veroremonttia kerralla. Yritysveron aiheuttaman vajeen paikkaamiseksi hallitus päätti kiristää osinkoverotusta kovalla kädellä. Kun osingoista oli aiemmin verotettavaa osuutta 70 prosenttia, tulee osinkotulo jatkossa verotettavaksi kokonaisuudessaan.

Osakesijoittajat eivät päätöstä kiitä. Hallituksen viestin voi lukea niin, että tavallisen kansan ei kannata enää sijoittaa osakkeisiin. Osakesijoittaminen jokamiehen säästömuotona kuihtuu. Seuraukset näkyvät pörssissä.

Yritysveron laskun aiheuttama aukko budjettiin on kuitenkin niin suuri, että osinkoveron kiristys ei riitä sitä paikkaamaan. Budjetin musta aukko uhkaa kasvaa, vaikka sitä piti pienentää. Niinpä hallitus päätti nostaa myös makeis- tupakka- ja alkoholiveroja sekä sähköveroa.

Yritysverouudistuksella lienee tavoiteltu eräänlaista tiikerinloikkaa ja toivottu, että veron äkillinen pudotus sysää investoinnit liikkeelle. Ekonomistien näkemykset veronalennuksen todellisista vaikutuksista kuitenkin menevät pahasti ristiin.

Osa päätöstä oli listaamattomien yrityksien maksamien verovapaiden osinkojen katon poistaminen. Listaamattomista yrityksistä voi nykyään maksaa osinkoja verovapaasti korkeintaan 60 000 euroa. Jatkossa 75 prosenttia osingoista on verovapaita ilman ylärajaa.

Veroale ja osinkoverotuksen muutos vaikuttavat eri yrityksiin hyvin eri tavoin. Vauraat ja tukevat yritykset voivat maksaa omistajilleen mielikuvituksellisia osinkoja, kun taas kasvuyritysten omistajat jäävät nuolemaan näppejään.

Osinkoveropäätöstä on alettu hämmästellä eniten hallituksen omassa piirissä. Tuskin oli muste ehtinyt kuivua paperista, kun vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki jo sanoutui siitä irti. Hänen jälkeensä SDP:n Erkki Tuomioja ehätti sanomaan, että päätöstä voidaan vielä tarkentaa.

Ay-johtajat ovat olleet käärmeissään hallituksen budjettipäätöksestä. Ay-johtajien mielestä hallitus kyllä toteutti teollisuuden vaatimukset, mutta jätti huomiotta palkansaajien toiveet.

Teollisuuden työnantajat tietysti ovat tyytyväisiä, saatiinhan uudistus aikaan ilman, että siitä jouduttiin maksamaan hintaa tulopolitiikassa.

Molemmille vasemmistopuolueille tilanne on vaikea. Sekä vasemmistoliiton että SDP:n kentät kyselevät ministereitään selityksiä siihen, miksi nämä menivät nielaisemaan teollisuuden tukipaketin sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja SDP:n käyttäytyminen on ymmärrettävää kentän reaktioiden vuoksi. Samalla on kysyttävä, pettikö ministerien asiantuntemus riihessä. On vaikea käsittää sitä, että sama ministeri sekä hyväksyy että hylkää veroratkaisun.

Sote ei olekaan ainoa asia, jossa ministerien osaamisessa ilmenee vakavia puutteita.

Hallituskauden välitilinpäätös voisi olla parempikin. Sen lisäksi, että kuntauudistus on levällään ja sote täysin sekaisin, saatiin nyt aikaan vielä verosotkukin.