Kuunteleminen on tärkeä osa suojelua

Suomeen ollaan perustamassa valtio omistamille maille uusia luonnonsuojelualueita noin 670 000 hehtaaria. Valmistelut ovat käynnistymässä kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomessa, Saimaan alueella, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suurin osa uusista luonnonsuojelualueista sijoittuu Pohjois-Suomeen.

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan uusien luonnonsuojelualueiden perustamisessa on kysymys jo aiemmin valtion omistukseen hankittujen alueiden suojelun toimeenpanosta. Tarkoitus on myös liittää hajanaisia suojelualueita yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Ympäristöministeriöstä vakuutellaan, ettei suojelupäätösten seurauksena alueiden käyttömahdollisuudet paljoakaan muutu nykyisestä. Lupauksista huolimatta alueiden statuksen muuttumisen pelätään lisäävän rajoituksia, koska luonnonsuojelulaki vaikuttaa esimerkiksi alueiden matkailu-, virkistys-, ja metsästyskäyttöön.

Epäilyksiä uusista rajoituksista ei ole pelkästään kansalaisten keskuudessa, vaan myös hallinnon sisällä. Viime vuoden lopulla maa- ja metsätalousministeriö syytti ympäristöministeriötä siitä, että se on lisännyt pikku hiljaa lainsäädännöllistä valtaa itselleen metsästysasioissa, vaikka ne kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.

Ympäristöministeri Niinistö tyrmäsi syytökset. Niinistön mukaan suojelualueiden metsästyksen mahdollinen kieltäminen käsitellään lain mukaisessa järjestyksessä.

Niinistö sanoi Ylen haastattelussa marraskuussa, että asetustyö ennemminkin vapauttaa vapauttaa kuin rajoittaa metsästystä Etelä-Suomessa. Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mielestä uusi luonnonsuojelulaki on metsästyksen suhteen aiempaa lakia sallivampi (MT 11.11.).

Uusista luonnonsuojelualueista päätetään ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksilla. Ennen asetusten antamista ministeriö kuulee muun muassa paikallisia kalastajien, metsästäjien, retkeilijöiden ja kuntien edustajia.

On hyvä, että hallinto kuulee paikallisia asukkaita heitä koskevissa päätöksenteoissa. Pelkkä kuuleminen ei kuitenkaan riitä, vaan ihmisiä pitää myös todella kuunnella.

Epäluulo, ettei tavallisten kansalaisten mielipiteillä ole merkitystä, on ymmärrettävää. Natura 2000 -suojeluohjelman valmistelun yhteydessä monet ihmisten kokivat, ettei heitä kuunneltu ja heidän oikeusturvaansa loukattiin. Koko prosessi jätti syvät ennakkoluulot ympäristöhallintoa kohtaan.

Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö olivat Natura-prosessista eri mieltä. Haavisto oli ympäristöministeri ja Niinistö valtiovarainministeri Naturaa tehtäessä. Niinistö ei vieläkään kiittele Natura-ohjelmaa. Hänen mielestään siihen jäi oikeussuojapuutteita (IS 27.1.).

Metsien monimuotoisuutta turvaavan Metso-ohjelman suuri suosio on osoittanut, että luonnosta huolehtiminen kiinnostaa ihmisiä. Metlan kyselyn mukaan metsänomistajista yli 40 prosenttia on kiinnostunut määräaikaisesta suojelusta ja kolmannes on valmis suojelemaan luontokohteita pysyvästi.

Nyt ympäristöhallinnolla on oiva tilaisuus muuttaa ihmisten käsitystä päätöksenteostaan ja osoittaa, että hallinto aidosti kuuntelee, mitä ihmisillä on sanottavaa ja ottaa nämä mielipiteet myös huomioon. Tätä mahdollisuutta ei pidä nyt hukata.