Sähkön hintavaihtelut ovat tulleet jäädääkseen – investointeja perusvoimaan tarvitaan

Markkinoille on tullut sähkösopimuksia, jotka antavat käyttäjälle mahdollisuuksia suunnitella omaa sähkön käyttöä entistä tarkemmin. Kuva: Petteri Kivimäki

Ennätyskorkeaksi noussut sähkön hinta oli kuluneen viikonlopun johtava puheenaihe. Poikkeuksellinen pakkasjakso, joka ulottui eteläisimpään Suomeen, nosti pörssisähkön tuntihinnan hetkittäin yli kahteen euroon kilowattitunnilta.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti sähköpulan uhasta ja vetosi kansalaisiin sähkön käytön vähentämiseksi.

Hurja hinta palautti mieleen reilun vuodentakaisen keskustelun sähkön hinnasta, mikä johti merkittäviin valtiovallan tukitoimiin kotitalouksille.

Sähkön hintapiikit kurittavat kotitalouksia ja yrityksiä, joilla on pörssisähkösopimus. Toisaalta, samat käyttäjät ovat hyötyneet useina päivinä negatiiviseksi vajonneesta hinnasta.

Tukkusähkön keskihinta oli Suomessa viime vuonna 5,65 senttiä kilowattitunnilta, mikä oli Euroopan toisiksi alhaisin hinta.

Valtaosalla sähkönkäyttäjistä on sopimus jossa hinta on kiinteä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tarjolla on myös sopimuksia, joissa kiinteää hintaa ja tuntihintaa yhdistellään erilaisilla kaavoilla.

Kuluttajilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet varautua ja sopeutua sähkön hinnan vaihteluihin.

Käytännön elämässä ihmisten valintoihin kuitenkin vaikuttavat taloudelliset reunaehdot ja sopimusten agressiivinen markkinointi. Moni ei edes tiedä minkälainen sähkösopimus taloudessa on.

Sähkön tuotannon kapasiteetti on Suomessa noussut reipasta vauhtia. Suomesta on alkaneena vuonna tulossa sähkön nettoviejä, kuten ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) MT:n vieraskolumnissaan mainosti (MT 3.1.2024).

Käytännössä vientiin riittävä sähkö on tuulivoimaa, jonka tuotanto on kasvanut hurjaa vauhtia. Tuulivoiman tuotannon kasvun kääntöpuolena ovat viime viikon kaltaiset tuulettomat pakkasjaksot.

Sähköä joudutaan Olkiluodon kolmannen reaktorin valmistumisesta huolimatta tuomaan mittavia määriä Ruotsista, Norjasta ja Virosta.

Sähkö voi edelleen loppua kesken, jos siirtoyhteys katkeaa, tai useampi voimalaitos vikaantuu kesken kylmimpien päivien. Korkea hinta ja viranomaisten varoitukset saavat kuitenkin ihmiset vähentämään sähkön käyttöä, kuten viikonlopun aikana nähtiin.

Suomessa totuttiin vuosikausia tilanteeseen, jossa sähkö oli edullista ja hinta pysyi vakaana. Näennäisen vakauden taustalla oli kuitenkin tuonti Venäjältä ja mittava kivihiilen käyttö. Molempien päätyttyä hintojen vaihtelu on väistämätöntä.

Sähkö on kuitenkin ruuan kaltainen välttämättömyyshyödyke, jonka rajut hinnan vaihtelut eivät ole toivottavia. Ne vaikeuttavat myös uuteen tuotantoon tehtävien investointien kannattavuuden arviointia.

Oman lisänsä ongelmaan tuovat sähkömarkkinoita koskevat monimutkaiset EU-säännöt.

Käytännössä sähkön huippuhintojen tasaaminen edellyttäisi tasatuottoisen perusvoiman lisäämistä. Esimerkiksi uuttaa ydinvoimalaa, joka jauhaisi tehoa tasaiseen tahtiin.

Kriisitilanteita varten luodut mekanismit, kuten niin sanottu tehoreservi ovat osoittautuneet tehottomiksi ja kalliiksi ratkaisuiksi hallita sähkömarkkinoita.

Hallitus selvittää uudenlaisen kapasiteettimekanismin käyttöönottoa. Malleja on monenlaisia, mutta yhteinen tavoite on luoda kannusteita voimalaitoksille, jotka eivät tuulisina päivinä pysty kilpailemaan tuulimyllyjen kanssa. Kaikissa malleissa laskun maksaa viime kädessä sähkön käyttäjä.

Puhe sähkön hinnasta on osin korvannut säätilan päivittelyn suomalaisten kahvipöytien vakioaiheena. Se kiinnostaa kaikkia, vaikka ei varsinaisesti useimpien elämää hetkautakaan.

Runsaasti sähköä käyttävissä yrityksissä, kuten maatiloilla, energiamarkkinoiden ymmärryksestä on tullut keskeinen osa liiketoiminnan suunnittelua ja kustannusten hallintaa.

8.1. klo 14:51 korjattu pilkkuvirhe. Tukkusähkön veroton keskihinta viime vuonna oli 5,65 senttiä kilowattitunnilta.