Huoltovarmuuspaketistaei ole apua akuuttiin hätään

Maatalouden yrittäjätulo romahti viime vuonna 22 prosenttia. Tästä vuodesta uhkaa tulla vieläkin huonompi, koska Venäjän hyökkäyksen seurauksena maatalouden tuotantotarvikkeiden hinnat ovat karanneet täysin käsistä.

Valtio lupasi pari viikkoa sitten helpottaa maatalouden asemaa 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketilla. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi torstaina, miten huoltovarmuuspaketin rahat jaetaan. Koko pottia ei jaeta kerralla, koska osa siitä käytetään tulevina vuosina. Tänä vuonna tukipaketista maksetaan tiloille noin 212 miljoonaa euroa.

Kriisipaketti koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Nopeita toimia ovat esimerkiksi maatalouden energiaverojen palautuksen lisäys ja toimet maatalouden maksuvalmiuden tukemiseksi. Pidemmän aikavälin toimia kriisinsietokyvyn kasvattamiseksi ovat muun muassa energiaomavaraisuuden vahvistaminen ja siirtyminen pois fossiilisista tuotantopanoksista. Nämä tuet ajoittuvat vuosille 2022–2026. Kolmas kokonaisuus on markkinoiden toimivuuden tehostaminen, joka on Lepän mielestä äärimäisen tärkeä kohta.

MTK:n mukaan valtio on huoltovarmuuspaketilla osoittanut olevansa ajan tasalla alkutuotannon ahdingosta. Viljelijät tarvitsisivat tukea nopeasti, koska kevätkylvöihin on aikaa kuukausi. Ensimmäiset tuet maksetaan arviolta heinäkuussa ja osa myöhemmin syksyn aikana.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii tukien maksun kiirehtimistä kaikin mahdollisin keinoin. Leppäkin haluaisi saada rahat nopeasti liikkeelle, mutta hän muistuttaa, että säädökset asettavat aikataululle rajat.

Valtion tukipaketin tarkoituksena on turvata omavarainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus. Siihen paketin kaksi ensimmäistä osaa eivät riitä, vaan suurin osa lisätuloista pitää tulla markkinoilta. Marttilan mukaan tänä vuonna maksettava osa tukipaketista kattaa karkeasti laskettuna neljäsosan nyt nähdystä kustannusnoususta.

Muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on vaatinut, että koko ruokaketju osallistuu omalta osaltaan tuottajien tukemiseen. Saarikon mukaan suurimpien elintarvikealan yritysten, kaupan sekä OP:n kanssa on sovittu, että kukin taho hoitaa osansa ruuan omavaraisuudesta. Miten pankit ja kauppa oman osansa hoitavat, jää nähtäväksi. Myötätunnosta huolimatta tulokset eivät toistaiseksi ole ainakaan kaupan osalta olleet rohkaisevia.

Kaupan ja teollisuuden täytyy hoitaa oma osuutensa, koska ruuantuotannon kustannuksiin ei ole helpotusta näköpiirissä. Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n viime viikolla julkaiseman maatalousennusteen mukaan maatalouden kustannusten nousu jatkuu tänä vuonna. Ennusteen mukaan Suomessa maatalouden kustannuskriisi pitkittyy, ja riskinä on lisäksi tuotantopanosten saatavuuden heikentyminen. (MT 30.3.)

Kyse ei ole pelkästään tästä vuodesta, vaan ruokaketjun erittäin suuri epävarmuus kohdistuu erityisesti ensi vuoteen. PTT muistuttaa, että ennusteet ovat nyt poikkeuksellisen epävarmoja. Vaikka sota Ukrainassa loppuisi nopeasti, sodan vaikutukset ulottuvat tutkimusjohtaja Sari Forsman-Huggin mukaan vuosien ajan globaalisti.

Monilla tiloilla ei ole enää taloudellisia puskureita, joilla selvitä pahimman yli. PTT:n vanhemman maatalousekonomistin Päivi Kujalan mukaan maatalouden riskeinä ovat viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon väheneminen, maatilojen lopettaminen ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen.

Huoltovarmuuspaketista ei ole apua akuuttiin hätään, mutta on tärkeää, että kevään kylvöt saadaan tehtyä ja kotieläintilat autettua pahimman yli. Kysymys on myös siitä, että pystyisimme tuottamaan ruokaa myös muille.

Viljelijät tarvitsisivat tukea nopeasti, koska kevätkylvöihin on aikaa kuukausi.