Päästövähennykset oikeudenmukaisiksi

Euroopan unioni haluaa olla edelläkävijä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. EU on luvannut vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuuden pitäisi nousta 27 prosenttiin.

Suomen kannalta EU:n yhteinen tavoite uusiutuvan energian osuudeksi ei ole kovinkaan kunnianhimoinen. EU:n noin kymmenen vuotta sitten asettaman tavoitteen mukaan uusiutuvan energia osuuden pitäisi Suomessa olla vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia. Energiaviraston mukaan tavoite saavutettiin jo vuonna 2014.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman mukaan Suomen tavoitteena on luopua kivihiilen käytöstä kokonaan vuoteen 2030 mennessä, puolittaa öljyn käyttö ja nostaa energiaomavaraisuus 55 prosenttiin.

Tulevaisuuden kannalta avainkysymys on, miten EU:n uudet tavoitteet jyvitetään jäsenmaiden kesken. Merkitystä on myös sillä, miten EU:ssa tulevaisuudessa suhtaudutaan puun energiakäyttöön ja miten metsien hiilinielu otetaan EU-maiden keskinäisessä taakanjaossa huomioon.

Puun merkitys energialähteenä on EU:n mittakaavassa pieni, mutta Suomessa ratkaiseva. Puun osuus uusiutuvista energialähteistä on Suomessa yli 70 prosenttia.

Ei ole ollenkaan varmaa, että EU:ssa päädyttäisiin puun energiakäytön ilmastoystävällisyyteen. Yhtä epävarmaa on, että metsien merkitys hiilinieluna ymmärrettäisiin.

Päätöksiin vaikuttavat vahvasti jäsenmaiden kansalliset intressit ja energiamarkkinat. Suomi, Britannia, Belgia ja Tanska ovat ilmoittaneet luopuvansa kivihiilen käytöstä kokonaan, mutta esimerkiksi Saksassa ja Puolassa rakennetaan uusia hiilivoimaloita.

Päästöjen todellinen rajoittaminen on vaikeaa. EU on nyt tiukentamassa 50–100 megawatin tehoisten energialaitosten rikkidioksidin ja typen oksidien päästörajoja. Suurimpia rajoituksia suunnitellaan puuta ja turvetta käyttäville voimalaitoksille, vaikka niiden päästöt ovat jo nyt huomattavasti kivi- ja ruskohiiltä käyttäviä voimalaitoksia pienemmät.

EU:n komission säädösluonnoksen mukaan puuta käyttävien voimalaitosten rikkidioksidipäästöjä pitäisi alentaa nykyisestä 200 milligrammasta ilmakuutiota kohden 100 milligrammaan. Turvevoimaloiden päästöjen pitäisi alentua 300 milligrammasta 100 milligrammaan.

Kivi- ja ruskohiilivoimaloiden päästöjen vähentämisesitys on huomattavasti turvetta ja puuta pienempi. Kivihiilivoimaloiden osalta rikkipäästöjen pitäisi alentua 400 milligrammasta 360 milligrammaan.

Vaikka luonnos päästörajoista on ollut käsittelyssä EU:ssa jo vuosia, arvioi Energiateollisuus ry:n asiantuntija Jukka Makkonen, että tiukat biolaitosten rajat ovat tulleet poliitikoillekin yllätyksenä. Vapon toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn mielestä on tärkeää, että Suomi onnistuu edunvalvonnassa, koska Suomelle tulee kalliiksi joutua ajopuuksi. (MT 13.7.)

Pöyryn viime talvena tekemän laskelman mukaan päästörajojen alentamisesta seuraisi suomalaisille energiayhtiöille noin 430 miljoonan euron investointikustannukset. Lisäksi käyttökustannukset nousisivat vuodessa 30 miljoonaa euroa.

Jos esitysluonnos syksyllä hyväksytään, on siitä tulossa uusi rikkidirektiivi, joka kohtelee suomalaista energiateollisuutta kilpailijamaita raskaammin. Esitystä on vaikea puolustaa ilmaston kannalta, koska se kohtelee uusiutuvaa puuta fossiilista kivihiiltä ankarammin.

Jos EU:n tavoitteena todella on vähentää päästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, pitää päätösten myös tukea näitä tavoitetta. Näin ei nyt näytä olevan.