EU:n Venäjä-pakotteet eivät parane puhumalla − isku, joka nitistää Putinin, tulee muualta, jos tulee
Unkari kiristi EU-liittolaisia taas. Pian pakotteiden välttelijöitä voi tulla lisää.
Kuva: Timo Filpus30.1.202510:00
Ukrainaa tukeva EU-rintama saattoi alkuviikosta huokaista helpotuksesta. Jäsenmaiden ulkoministerit hyväksyivät Venäjä-pakotteiden jatkamisen puolella vuodella.
Enemmistön toivomaan lopputulokseen ei tälläkään kertaa päästy helposti. Unkarin pääministeri Viktor Orbán kiristi jälleen loppuun asti ja myös sai jotain, vaikka muutakin väitetään.
EU-komissio lupasi keskustella Ukrainan kanssa sen kautta kulkevien kaasutoimitusten jatkamisesta ja pyysi Ukrainaa takaamaan, että venäläisen öljyn toimitukset EU:hun jatkuvat. Družba-öljyputki tuo venäläistä öljyä Ukrainan läpi Unkariin, Slovakiaan ja Tšekin tasavaltaan. Sama putki syötti öljyä myös Saksaan jalostettavaksi.
Se, että EU-jäsenmaat ovat pystyneet räätälöimään jo viisitoista pakotepakettia Venäjää vastaan on saavutus. Sitäkään ei voi vähätellä, että puolen vuoden välein on päätetty yksimielisesti pakotteiden jatkamisesta.
Samaan aikaan olisi syytä kuitenkin rehellisesti myöntää, että pakotteet vuotavat ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden vientiin kohdistuviin pakotteisiin olisi saatava nopeasti enemmän tehoa.
Edelleen ollaan kaukana siitä, että Venäjän on murenevan talouden vuoksi pakko harkita hyökkäyksen pysäyttämistä. Unkarin tuorein kiristys päinvastoin teki pakoteventtiileihin uuden tihkuman, joka voi kesään mennessä kasvaa vuodoksi.
Jos länsi haluaa pakottaa presidentti Vladimir Putinin neuvottelupöytään, nimenomaan Venäjän öljyvientiin on puututtava kovemmalla kädellä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjä vei viime vuonna meriteitse öljyä noin kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. USA ja EU ovat lopettaneet Venäjän öljyn suoran tuonnin ja tankkereihin kohdistuvat pakotteet purevat, mutta eivät riittävästi.
Venäjä on onnistunut luomaan varjolaivaston, jonka avulla öljyä kierrätetään erityisesti Intian kautta myös EU-maihin. Vaikka poliittista tahtoa harmaan tuonnin pysäyttämiseksi ehkä vielä löytyisi, käytännön toteuttaminen on vaikeaa. Ja poliittinen rintamakin voi pian rakoilla ratkaisevasti.
Toistaiseksi pakotteita vastaan hangoittelevat Unkarin Viktor Orbán ja Slovakian Robert Fico. Jos Itävaltaan syntyy hallitus, jossa tahdin määrää vapauspuolueen Herbert Kickl, EU:n putinistit saavat kolmannen liittolaisen. Tšekin tasavallasta on tulossa neljäs, mikäli Andrej Babiš voittaa lokakuun vaalit.
Turun yliopiston professorin, Venäjä-tuntija Kari Liuhton mielestä USA:n presidentiksi palanneella Donald Trumpilla olisi käsissään ratkaisun avaimet. Yhdysvallat voisi pakottaa Putinin lopettamaan sodan asettamalla Venäjän öljyä vastaanottavia satamia pakotelistalle (yle.fi 28.1.).
Satamiin kohdistuvat pakotteet pysäyttäisivät Venäjän viennin, mutta nostaisivat öljyn hintaa.
Kukaan ei kuitenkaan edelleenkään tiedä, millä keinoilla Trump aikoo lunastaa vaalilupauksensa ja lopettaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.
Trump on patistellut Saudi-Arabiaa lisäämään öljyn tuotantoa. Se laskisi maailmanmarkkinahintaa ja nakertaisi Venäjän vientituloja. Öljyntuottajamaille, USA:lle muiden mukana, se olisi toisaalta myös huono uutinen.
Satamiin kohdistuvat pakotteet pysäyttäisivät Venäjän viennin, mutta nostaisivat öljyn hintaa. Se palvelisi Yhdysvaltain öljyteollisuuden etuja, mutta suututtaisi autoilevat amerikkalaiset äänestäjät. Yhtälö ei siis ole Trumpillekaan helppo.
Jos Eurooppa haluaa olla johtavassa roolissa, kun Ukrainaan lähdetään hieromaan aselepoa, EU:n pitäisi pystyä vääntämään Venäjä-pakotteisiin huomattavasti lisää tehoa. Se on vähintään yhtä tärkeätä kuin Ukrainan sotilaallisen tuen lisääminen.
Valitettavasti yhä useammassa EU-maassa äänestäjien sotaväsymys vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin. Sodan lopettamista lähes keinolla millä hyvänsä pidetään tärkeämpänä kuin Ukrainan varauksetonta tukemista ja Venäjän eristämistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
