Maatilojen talousahdinko pitää ottaa vakavasti: Jos perusteltuja investointeja ei pystytä tekemään, tuotanto hiipuu ja huoltovarmuus rapistuu
Lainansaannin vaikeutuminen ja taloudelliset vaikeudet ajavat monia tiloja ahtaalle, ja ilman tarvittavia investointeja kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus on vaarassa. Aiempien vuosien tapaisia, elintarvikeketjun muille portaille valuvia kriisitukia ei maatalouteen tarvita, vaan tulevaisuuteen suuntautuvaa vakautta ja investointimyönteisyyttä.Isojen tuotantoonsa investoineiden maatilojen talousvaikeudet ovat lisääntyneet ja odotettavissa voi olla konkurssejakin, toteaa pitkän linjan talousasiantuntija Osmo Autio MT:n haastattelussa (Suomalainen Maaseutu 6.11.). Saman lehdessä Pro Agria Keski-Pohjanmaan erityisasiantuntija Juha Nivala puolestaan toteaa, että saadakseen investointiinsa rahoitusta maatilan on kuuluttava jo valmiiksi Suomen taloudellisesti parhaaseen neljännekseen. Muussa tapauksessa luotonantokriteereitään tiukentaneet pankit eivät näe investointia kannattavana. Rahoituksen saamiseen ei enää riitä, että investoinnin odotetaan parantavan yrityksen tulosta, joka ei luotonhakuhetkellä rahoittajaa tyydytä.
Maatilojen yllä leijuvasta konkurssien uhasta on puhuttu jo vuosia. Esimerkiksi vuonna 2019 Aution lisäksi kaksi muuta pitkän linjan talousasiantuntijaa, Esa Piiroinen ja Timo Jaakkola, varoittelivat yhä useamman tilan taiteilevan kaltevalla pinnalla ja olevan vaarassa ajautua maksukyvyttömyyteen (MT 4.1.2019). Kolmikon maalailemaa joukkotuhoa ei maataloussektorille näkyvästi tullut, mutta kaikessa hiljaisuudessa tiloja on viime vuodet ajettu alas, osittain vapaaehtoisesti, osittain pakon edessä.
Ovatko varoitukset maatilojen kriisistä olleet turhia ja liioiteltuja? Todennäköisesti eivät. Perheen voimin oman kodin pihapiirissä ylläpidettävä maatila on yrityksenä monin tavoin poikkeuksellinen, ja sitä harvoin päästetään konkurssiin – siitä huolimatta, että konkurssi voisi olla yrittäjälle itselleen joskus jopa paras vaihtoehto. Konkurssin sijaan toimintaa yritetään viimeiseen saakka ylläpitää jopa useampaa työtä samanaikaisesti tehden, vaikka taloudelliset edellytykset olisivat jo aikaa sitten loppuneet ja henkinen jaksaminen murskana.
Myös moni poliitikko on viime vuosien aikana ottanut tilojen hädän keppihevosekseen ja rientänyt paikkaamaan katkennutta valtimoa laastarilla. Kriisin korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden kohteena ovat kuitenkin olleet syiden sijaan seuraukset: useana vuonna tiloille myönnetyt kriisituet eivät ratkaise vaikeuksien takana piileviä rakenteellisia ongelmia ja tukiin käytetyt rahat valuvat käytännössä kokonaan ruoan vähittäiskaupan, elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantopanoskauppiaiden tuloksiin.
Moni poliitikko on viime vuosien aikana ottanut tilojen hädän keppihevosekseen.
Pro Agrian Nivala kertoo monen tilan joutuvan jarruttelemaan jopa välttämättömiä investointeja, kun vakuuksien painoarvo pankkien luototuspäätöksissä on pienentynyt ja samaan aikaan entistä tärkeämmiksi ovat nousseet tilan kannattavuus ja maksuvalmius. Nivalan mukaan investoivan tilan maksuvalmiuden on oltava sellainen, että se pystyy maksamaan velat ilman vakuutena olevan omaisuuden realisointia.
On selvää, että maatalous on yritystoimintaa, joten myös investointipäätöksiä tai mitä tahansa tilan tuotantoon liittyviä kysymyksiä on ajateltava ensisijaisesti talouden näkökulmasta.
Toisaalta sitäkään ei sovi sivuuttaa, että samaan aikaan tilojen kiristyneen luototuksen ja talousahdingon kanssa huoli maatilojen investointivajeesta kasvaa. Viime vuotta luonnehdittiin investointien osalta lähes katastrofaaliseksi. Tilanne on herättänyt aiheellista huolta kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta: ilman perusteltuja investointeja tuotanto vääjäämättä kääntyy laskuun.
Jotta Suomelle välttämättömästä huoltovarmuudesta ja riittävästä, aidosti ja kestävästi kannattavasta maataloustuotannosta pystytään pitämään kiinni myös tulevaisuudessa, maatilojen on pystyttävä investoimaan, ja investointien taustalla olevien laskelmien pitää kestää myös pankkien kriittinen tarkastelu. Toisaalta valtion on pidettävä huolta siitä, että kiristyneet vakuusvaatimukset eivät estä tiloja toteuttamasta välttämättömiä investointeja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








