Helsingin henki tarvitsee elvytystä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on useaan otteeseen puhunut Helsingin hengen palauttamisesta suurvaltojen kansainväliseen keskusteluun. Helsingin hengellä viitataan vuonna 1975 Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (Etyk), joka keräsi silloisen länsi- ja itäblokin maat keskustelemaan saman pöydän ääreen.

Niinistö nosti asian esiin myös keskiviikkona puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlassa. Niinistö muistutti, että Suomi on edelleen sitoutunut tarjoamaan hyviä palveluksia kansainvälistä vakautta edistävien prosessien helpottamiseksi. Tähän liittyen Suomi haluaa herättää Helsingin hengen uudelleen henkiin.

Niinistö on myös esittänyt ajatuksen, että Suomi olisi Etykin puheenjohtaja Ety-kokouksen juhlavuotena ja Helsingissä järjestettäisiin uusi Ety-huippukokous vuonna 2025. Kokouksessa käsiteltäisiin yhdessä seuraavan 50 vuoden haasteita. Niinistö on pitänyt aloitetta esillä taustakeskusteluissa muun muassa Venäjän, Kiinan, Yhdysvaltojen ja Saksan poliittisen johdon kanssa.

Niinistön mielestä kansainvälisessä politiikassa tarvitaan kykyä jakolinjat ylittävään keskusteluun. Hän sanoi keskiviikon puheessaan, että nyt tarvitaan vuoropuhelua, joka ottaa erimielisyydet huomioon, mutta joka pyrkii rakentamaan luottamusta ja löytämään yhteisiä nimittäjiä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi Maanpuolustus-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, että Etykin pohjalle rakentunut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö jäsenmaineen odottaa Suomelta panostusta juhlavuoden tapahtumissa. (Maanpuolustuslehti, syyskuu 2021)

Vanhasen mielestä voi olla vaikeaa kansainvälisten jännitteiden keskellä löytää ideaa, joka yhdistäisi valtiot "Vancouverista Vladivostokiin". Joka tapauksessa esitys Helsingin hengen mukaisesta kokouksesta on saanut Vanhasen mukaan ulkomailta varovaisen, mutta kohteliaan ja myönteisen vastaanoton.

Uuden Helsingin hengessä pidettävän Ety-kokouksen tarve on ilmeinen. Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen puolustuselonteon mukaan suurvaltojen välinen keskinäinen kilpailu on edelleen voimistunut ja sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön on heikentynyt.

Yksi syy muutokseen on muun muassa, että Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut valtatasapainoa.

Kiinan vahvistunut asema näkyy esimerkiksi siinä, että Euroopan merkitys on jäämässä Yhdysvaltojen politiikassa yhä enemmän sivuosaan. Yksi esimerkki tästä on Yhdysvaltojen, Australian ja Britannian hiljattain sopima yhteistyö ydinsukellusveneiden rakentamisesta Australiassa. Sopimus suututti Kiinan lisäksi EU:n ja erityisesti Ranskan, koska Australia hylkäsi aiemman sukellusvenehankkeensa Ranskan kanssa.

Yhdysvaltojen politiikan painopisteen muuttuminen näkyy Vanhasen mukaan myös maan vetäytymisessä Afganistanista. Tämä vahvistaa Vanhasen mielestä epäilystä, että EU:n vastuu Euroopan lähialueiden epävakauksien hoitamisessa on jäämässä yhä selkeämmin EU-maiden harteille.

Helsingin hengen mukaista aitoa vuoropuhelua tarvitaan sotilaallisen jännitteen lieventämisen lisäksi monien muiden globaalien uhkien torjumisessa.

Niinistö muistutti, että valtioiden pitäisi kyetä ratkaisemaan sodan ja rauhan kysymysten lisäksi ilmastonmuutos ja luontokato, pandemiat sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomat haasteet. Ratkaisujen löytyminen moniin haasteisiin onnistuu Niinistön mukaan vain toimimalla yhdessä.

Toivottavasti Suomi onnistuu presidentti Niinistön johdolla elvyttämään Helsingin hengen. Se ei ole nykytilanteessa helppoa, mutta liennytyksestä ja yhteistyöstä globaalien uhkien edessä hyötyvät kaikki.

Liennytyksestä ja yhteistyöstä globaalien uhkien edessä hyötyvät kaikki.