Kisa kansanvallasta käy jo vaaliuurnilla

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy tänään keskiviikkona. Vaaleissa kansa valtuuttaa edustajansa ajamaan maan parasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta, ja sekä puolueiden että ehdokkaiden kampanjat jatkuvat kiivaina vaaliviikonloppuun saakka. Silti moni kannastaan varma äänestää jo ennakkoon – eipähän jää sitten myöhemmin ainakaan tekemättä.

Vaaleissa kuuluu kansan tahto. Vaalien tulos vaikuttaa vahvasti tulevan hallituksen muodostamiseen sekä päätöksiin, joita hallitus joutuu tekemään poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa.

Kannattaa huomata, että vain annetut äänet lasketaan. Tämä kannattaa muistaa erityisesti väestöään menettävällä maaseudulla ­– tullakseen valtakunnan päätöksissä kuulluksi, maaseudun äänen on kuuluttava myös vaaleissa.

Maaseudun kannalta on lupaavaa, että luonnonvaroihin perustuvasta biotaloudesta on tullut melkeinpä kansallinen projekti. Sen kasvusta odotetaan Suomelle uutta talousveturia, mikä kuuluu vaalipuheissa lähes puolueesta riippumatta.

Osa näistä puheista voi tietysti olla ilmeisen pääministeripuolueen keskustan ja sen puheenjohtajan Juha Sipilän kosiskelua. Keskustan ohjelmassa biotalouden varaan lupaillaan syntyvän jatkossa jopa 200 000 uutta työpaikkaa. Sama luku löytyy myös vihreiden ohjelmasta.

Maaseudun kannalta on tärkeää, että sen elinkeinoja ymmärtäviä ehdokkaita menee vaaleissa läpi useissa puolueissa. Toki äänestäjän on voitava luottaa myös siihen, että maaseudun asiat ovat tärkeitä ehdokkaan lisäksi myös tämän puolueelle.

Puolueiden maaseutuohjelmia on pengottu Maaseudun Tulevaisuuden uutisissa pitkin kevättä. Tässä lehdessä ovat vuorossa puolueiden maatalouslupaukset.

Ehdokkaan valinnassa apua löytyy myös MT:n verkkolehden vaalikoneesta. Sen kysymyksiin on vastannut lähes 1 200 ehdokasta, mikä tietysti heidän osaltaan kertoo myös vakavasta suhtautumisesta maaseudun asioihin.

Vaaleihin mennään viime vaaleissa rökäletappion kokeneen keskustan ylivoimaisessa gallup-johdossa. Mikäli kyselyihin on uskomista, vaalien kakkossijasta kisaavat varsin tasaisesti SDP, kokoomus ja perussuomalaiset.

Tässä kisassa keskustan kilpailijat ovat huomanneet myös mahdollisuutensa. Jos keskustan suurvoittoa pidetään jo selvänä, yleinen mielenkiinto saattaakin suuntautua kilpajuoksuun hopeamitalista.

Etenkin demareissa ja kokoomuksessa on viime päivinä alettu korostaa, että kisan kakkonen on myös käytännössä varma hallituskumppani keskustalle. Tulevan hallituksen suuntaan voisi siis vaikuttaa erityisesti näitä puolueita äänestämällä.

SDP läänittää taktiikalla itselleen erityisesti vasemmistoliiton sekä vihreiden vasemman laidan palkansaajaäänestäjiä. Kokoomus puolestaan houkuttelee kisaansa kirittäjiä keskustasta ja perussuomalaisista.

Taktiikka voi osin toimiakin. SDP:n ja kokoomuksen ongelmaksi voi kuitenkin nousta niiden johtaman nykyhallituksen hoipertelu ja päättämättömyys. Ja se, että kansa näyttäisi vaaleissa äänestävän muutoksen puolesta.

Ilma on jo sakeanaan spekulaatioita tulevasta hallituspohjasta. Ainoa melko varma asia on, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee seuraava pääministeri.

Muun hallituspohjan ratkaisee yhteinen ohjelma ja sille eduskunnasta löytyvä tuki. Ehkä on myös opittu, että hallitusyhteistyössä tarvitaan ohjelman lisäksi myös vahvaa keskinäistä luottamusta.