Luottamus avainsana

Aivan ensiksi on syytä kiittää ympäristöministeri Ville Niinistöä (vihr.) kiinnostuksesta ja valmiudesta keskusteluun ympäristöhallinnossa koetuista ongelmista. Niinistö on peräänkuuluttanut hallinnon avoimuutta ja yhteistyötä niiden tahojen kanssa, joita ympäristöpäätökset koskevat.

Ympäristöhallinnolla on maaseudulla vahva ylhäältä päin sanelijan imago. Maalla asuvat ja yrittävät ihmiset tuntuvat törmäävän toistuvasti sellaisiin kieltoihin, rajoituksiin ja valvontaan, joita on vaikea arkijärjellä ymmärtää.

Liian usein päätösten valmisteluun on liittynyt salailua. Asianosaisilta ei ole vaivauduttu kysymään, miten päätösten toimeenpano näiden elämään vaikuttaisi.

Ei ole ihme, että esimerkiksi suurella osalla viljelijöistä on syviä epäluuloja koko ympäristöhallintoa kohtaan. Epäluottamus johtaa helposti molemminpuoliseen kyräilyyn, mikä ei ainakaan edistä avointa vuorovaikutusta.

Ville Niinistö näyttää ympäristöministerinä nämä ongelmat huomanneen. Hän haluaa eroon viljelijöiden ja ympäristöhallinnon vastakkainasettelusta, ja sen tilalle yhteistyötä (MT 18.1.).

Viime keskiviikkona Niinistö kävi tapaamassa tuottajaväkeä MTK:n toimihenkilöpäivillä. Tuottajat kaipasivat ympäristöhallinnolta enemmän kannustusta ja luottamusta sekä vähemmän säädöksiä ja byrokratiaa.

Tapaaminen sujui hyvässä hengessä. Ministeri oli tuottajien kanssa samaa mieltä siitä, että ruuantuotantoa kannattaa Suomessa lisätä ja myös kehittää sen vientiä. Tietysti ympäristöä varjellen.

Kaivattu luottamus syntyy käytännön toimista. Hyvä alku olisi, että ympäristökysymyksiä ratkottaisiin aina myös siellä ympäristössä elävät ihmiset huomioiden.