Jokainen uusi vauva on iloinen asia koko Suomelle

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys laski vuonna 2023 ennätyslukemiin. Suomessa syntyi viime vuonna vähän yli 43 000 lasta. Kuva: Hanna Linnove

Suomessa syntyvien ikäluokkien pieneneminen ei ole uusi asia. Alhainen syntyvyys ei myöskään ole vain suomalainen ongelma, vaan se koskettaa lähes kaikkia teollistuneita maita ja lisäksi esimerkiksi Kiinaa. Vuonna 2022 Suomessa syntyi lapsia vajaa 45 000. Luku on historiallisen alhainen. Ongelma tiedetään, mutta sen ratkaisemiseen ei ole löydetty keinoja. (MT 15.3.)

Moniin ongelmiin haetaan syytä rahasta, lähinnä sen puutteesta. Alhaisen syntyvyyden ratkaisuksi sekään ei yksin auta, koska syntyvyys on länsimaissa alentunut, vaikka muun muassa Suomessa nykyinen perheturva ylittää selvästi tason, jonka on päätelty vaikuttavan syntyvyyteen. Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen johtavan tutkijan Venla Bergin mielestä lisäpanostuksilla valmiiksi korkeaan perheturvaan on vaikea vaikuttaa syntyvyyteen.

Bergin mukaan erityisesti nuorille perheille korotettu perheavustus voisi kuitenkin olla hyvä idea.

Alhainen syntyvyys ei ole kuitenkaan lapsihaaveiden puutteesta kiinni. Lapsia haluttaisiin nykyistä enemmän, mutta syystä tai toisesta se ei kuitenkaan onnistu. Väestöliiton kyselyn mukaan suurin syy lasten hankkimisen lykkäämiseen on, että ajankohtaa ei pidetä sopivana. Kun lapsen hankkimista siirretään, ne voivat jäädä saamatta. Myös perheen ja työn yhteensovittaminen koetaan edelleen vaikeaksi.

Kaikki eivät halua lapsia, mutta monelle lapsettomuudesta puhuminen on arka aihe ja tragedia. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa tahatonta lapsettomuutta.

Lapsiin liittyvät kysymykset on mitä suurimmassa määrin henkilökohtainen asia, mutta sillä on myös laajat yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja Riitta Kuismanen muistutti mielipidekirjoituksessaan, että suomalaisen yhteiskunnan haasteena on kolme toisiinsa liittyvää perustavaa laatua olevaa ongelmaa (13.8. 2023). Ne ovat alhainen syntyvyys, kasvava työvoimapula ja heikentyvä huoltosuhde.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, nuoremmat sukupolvet kustantavat lastensa koulutuksen ja vanhempiensa eläkkeet sekä terveydenhuollon.

Lasten määrän vähentymisestä on jo seurannut erityisesti maaseudulla koulujen sulkeminen. Kuntaliiton selvityksen mukaan perusopetuksessa olevien lasten määrä laskee yli 80 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Ikäluokkien pienentyminen vaikuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän myös peruskoulun jälkeisiin oppilasmääriin. Tilanne muuttuisi vain, jos maahanmuutto kasvaisi täysin poikkeuksellisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. (Yle 14.3.)

Ongelmana ei ole vain alhainen syntyvyys, vaan myös se, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Myös oppimistulokset ovat heikentyneet. Näihin asioihin on yhteyskunnan päättäjien tartuttava nykyistä pontevammin. Pienenevistä ikäluokista ei ole varaa hukata ketään.

Kaikki puolueet jakavat huolen alhaisesta syntyvyydestä. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi eduskunnan suullisella kyselytunnilla viime vuoden helmikuussa: "Tehtävämme on tehdä Suomesta sellainen, että perheenlisäys on toivottava, iloinen ja mahdollisimman riskitön vaihtoehto nuorille pariskunnille. Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa politiikalla, mutta on yritettävä". (Yle 9.2.2023)

Jokainen vauva on iloinen asia myös koko Suomelle. Valtiovarainministerinä Purralla on nyt mahdollisuus huolehtia, että lapsi ja perhepolitiikka tukevat lapsiperheitä. Lapsissa on tulevaisuus, ja heihin sijoittamien on investointi tulevaisuuteen.

Tekstiä korjattu 18.3.2024 kello 9.25. Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen johtavan tutkijan nimi on Venla Berg.