Hallitus hakee kasvua tosissaan

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on saanut jo alkutaipaleellaan todeta, kuinka vaikeaa uudistusten ja säästöpäätösten tekeminen on.

Ennakkoon arvioitiin, että keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus tulee saamaan vastaansa oppositiopuolueiden lisäksi myös etujärjestöt. Näin on myös käynyt. Oppositiopuolueet ovat saaneet seurata sivusta hallituksen ja etujärjestöjen välistä vääntöä.

Sipilä yritti jo ennen hallitusneuvottelujen alkua saada aikaan yhteiskuntasopimuksen, jonka avulla Suomen kilpailukykyä oli tarkoitus parantaa. Hake kaatui, ja samoin kävi myös uudelle yritykselle elokuussa. Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen edes mahdollisten neuvottelujen asialistasta.

Hallituksen suunnitelmat menojen leikkaamisesta eivät ole saaneet yhtään parempaa vastaanottoa. Periaatteessa julkisen talouden ongelmat kyllä ymmärretään, mutta säästöjen kohteena pitää olla joku muu.

Yhteiskuntasopimus oli tärkeä osa hallitusohjelmaa. Sopimuksen kaatumisesta huolimatta hallitus pyrkii löytämään syyskuun aikana sellaisia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi, ettei hallitusohjelmaan ehdollisiksi kirjattuja veronkorotuksia ja lisäleikkauksia tarvitsisi tehdä.

Myös säätelyn purkamise n tarpeellisuudesta vallitsee melko laaja yksimielisyys. Hallituksen kaavailema kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei kuitenkaan kelpaa Palvelualojen ammattiliitolle Pamille.

Pettymyksistä huolimatta hallitus aikoo toteuttaa kolmen seuraavan vuoden aikana 1,6 miljardin euron satsauksen kärkihankkeisiinsa. Näin suuri panostus tulevaisuuteen on nykyisessä taloustilanteessa merkittävä.

Hallitus kertoi maanantaina hankkeiden aikataulusta ja siitä, miten rahat kohdistetaan. Työllisyyteen ja kilpailukykyyn laitetaan 170 miljoonaa, osaamiseen ja koulutukseen 300 miljoonaa, hyvinvointiin ja terveyteen 130 miljoonaa, biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin 300 miljoonaa ja toimintatapojen uudistamiseen ja normien purkuun 100 miljoonaa. Lisäksi väylien korjausvelkaa aiotaan lyhentää 600 miljoonalla eurolla.

Kärkihankkeiden rahoitus on vasta kehys ja yksityiskohdista kerrotaan lisää vielä tämän viikon aikana. Ilman konkreettista sisältöä ja päätöksiä hanke muistuttaisikin edellisten hallitusten toteutumattomia tavoitteita.

Yli puolentoista miljardin euron hankkeiden rahoitus saadaan Sipilän mukaan valtion omaisuustuloista eli omaisuuden myynnistä ja osinkotuloista. Niistä päätetään aina erikseen budjetin yhteydessä.

Hallituksen aikeet ovat tarpeellisia ja kannatettavia. Esimerkiksi 300 miljoonan euron panostus biotalouteen on vahva viesti siitä, että hallitus on tosissaan.

Biotalouden määrärahasta on tarkoitus suunnata sata miljoonaa maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta maatalouden tuotanto- ja energiainvestointeihin. Perinteisiin tuotantosuuntiin kohdistuva investointihalukkuus on tällä hetkellä alhainen, mutta energian tuotannossa on paljon mahdollisuuksia.

Energian tuotannosta voi saada uutta pontta myös muille tuotantosuunnille. Esimerkiksi Saksassa valtio tukee maatilojen biovoimaloita avokätisesti. Syöttötariffin avulla saksalaiset kotieläintilat saavat lisää tuottoa ja sitä kautta perinteiseen tuotantoon kilpailuetua verrattuna suomalaisiin tuottajiin. Energiantuotantoa tukemalla voi siis halutessaan tukea myös maataloutta.

Jo edellisten hallitusten kärkihankkeena ollut sote-uudistus on aikataulutettu. Sote-alueiden määrästä ja rahoituksesta on määrä päättää parin kuukauden sisällä. Eduskuntaan hallituksen esitys on tulossa ensi vuonna ja vuonna 2019 uudistus pitäisi olla käytössä.

Kärkihankkeissa ja rakenneuudistuksissa hallituksella on kova urakka edessä. Toivottavasti hallituksen asettamat askelmerkit osuvat kohdalleen ja Suomen talous saadaan kääntymään nousuun. Tästä työstä hallitus ei selviä yksin, vaan mukaan tarvitaan kaikki suomalaiset.