Tammikuussa käydään arvovaalit
Uuden presidentin todellinen haaste alkaa vasta valinnan jälkeen, kun pitää vakuuttaa myös se toinen puoli kansasta.Presidentinvaalien kampanja-aika on jäämässä poikkeuksellisen lyhyeksi, kun suuret puolueet, kokoomus ja SDP ovat vielä ilman ehdokkaita. Puolueiden ulkopuolelta ponnistava Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on julkistamassa ehdokkuutensa tällä viikolla. Vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Olli Rehn ovat käynnistelleet kampanjoitaan kesän mittaan.
Siinä missä Haavisto ja Rehn ovat pyrkivät valitsijayhdistysten kautta häivyttämään omia taustapuolueitaan, käy eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vaaleihin vahvasti perussuomalaisilla teemoilla (MT 31.7.) . Maahanmuuttokysymyksistä Halla-aho puhuu jopa suoremmin kuin perussuomalaisten ministerit. Mielenkiintoinen avaus Halla-aholta on Kiinan uhkaan varautuminen. Siitä on toki puhuttu paljon yleisellä tasolla, strategisen autonomian kaltaisilla epämääräisillä käsitteillä. Halla-aho sanoo suoraan, että tarvitaan tullimuureja ja protektionismia, jotta yritykset siirtäisivät tuotantoaan Kiinasta takaisin Eurooppaan. Elinkeinoelämä on perinteisesti ajatellut toisin ja korostanut, että Kiinasta irtautuminen tulisi liian kalliiksi ja on monilla aloilla suorastaan mahdotonta.
Presidentinvaalit ovat hyvä tilaisuus keskustella Halla-ahon ehdotuksen tapaisista kansainvälisen politiikan arvovalinnoista ja isoista linjoista. Toimivalta tullipolitiikassa on Euroopan unionilla, eikä se sellaisenaan kuulu tasavallan presidentille. Toisaalta kauppapolitiikasta on tullut mitä suurimmassa määrin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline.
Arvokartalla on tarjolla hyvin vastakkaisia näkemyksiä
Presidentinvaaleista on tulossa arvovaalit. Ulkopolitiikan kova ydin, eli suhtautuminen Venäjään ja Natoon tuskin jakavat ehdokkaita kovinkaan paljoa. Arvokartalla on sen sijaan tarjolla hyvin vastakkaisia näkemyksiä. Politisoitunut ilmapiiri suosii ainakin ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita jotka asemoituvat vahvasti omaan nurkkaansa. Toisella kierroksella tilanne kuitenkin muuttuu, kun valinnan taakse on saatava yli puolet suomalaisista. Uuden presidentin todellinen haaste alkaa vasta valinnan jälkeen, kun pitää vakuuttaa myös se toinen puoli kansasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







