Talous täyttää politiikan kevään

Tällä hetkellä poliittinen kiinnostus kohdistuu meneillään olevaan presidentinvaalin toiseen kierrokseen. Runsaan viikon päästä tuleva presidentti on selvillä ja politiikassa palataan totiseen arkeen.

Suomen hallitus ja eduskunta joutuvat kevättalven aikana pohtimaan tosissaan, miten valtion taloutta saataisiin tasapainotettua.

Sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö ovat laskeneet, että tarvitaan ainakin viiden miljardin euron sopeuttamistoimia vaalikauden aikana hallitusneuvotteluissa sovittujen 2,4 miljardin euron lisäksi.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ennakoi maanantaina suomalaisille kovia aikoja. Hänen mielestään 1990-luvun laman aikana harjoitettu juustohöyläily oli lasten leikkiä tulevaan verrattuna. Sailaksen mielestä velkaantumiskierteen katkaiseminen edellyttäisi jopa kymmenen miljardin euron säästöt.

Hallituksen on tarkoitus maaliskuussa päättää kehysbudjetista ja samalla tarkastella, miten talous on kehittynyt. Kuluvan vuoden budjetti rakennettiin vajaa kahden prosentin talouskasvun varaan. Ennusteiden mukaan talouskasvu painuu kuitenkin lähelle nollaa tai jopa sen alle.

Kotimaisten talousongelmien lisäksi hallitus joutuu pohtimaan myös sitä, kuinka velkaantuneiden euromaiden kriisi saataisiin suitsittua. Euromaiden valtiovarainministerit ja valtionpäämiehet ovat kokoontuneet jo useisiin kriisikokouksiin, mutta kovien päätösten tekeminen on näyttää olevan yhtä vaikeaa kuin kansallisillakin tasoilla. Kreikan yhä syvenevä kriisi on kuitenkin saatava viimein kuriin.

Alkuviikosta euromaiden valtiovarainministeri hioivat uutta valtioiden välistä sopimusta. Siinä sovitaan muun muassa siitä, että jäsenmaiden suhdanteista puhdistettu budjettivaje ei saa ylittää 0,5 prosenttia. Lisäksi jäsenmaa voi viedä toisen jäsenmaan EU:n tuomioistuimeen budjettikurin rikkomisesta. Tuomioistuin voisi määrätä rikkomuksesta sakon. Tulevaisuudessa hätäapua EU:n kriisirahastosta saa vain budjettikuriin sitoutunut jäsenvaltio.

Sopimus on tarkoitus hyväksyä ensi maanantaina pidettävässä huippukokouksessa. Jo nyt näyttää selvältä, että Britannia ei sopimusta allekirjoita. Myös Ruotsi saattaa jäädä sopimuksen ulkopuolelle.

Maanantaina pitäisi hyväksyä sopimuksen Euroopan vakausmekanismista EVM:stä. Suomi on vastustanut sitä, että EVM:ssä päätöksiä voisi tehdä määräenemmistöllä. Suomi sai tahtonsa läpi siinä, etteivät Suomen vastuut kasva ilman Suomen suostumusta. EVM:n varoja voi kuitenkin käyttää määräenemmistöpäätöksillä hätätilanteissa.

Maaliskuuhun mennessä Suomella pitää olla kanta kriisirahastojen kasvattamiseen. Lisää rahaa saatetaan tarvita myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n resurssien vahvistamiseen.

Euromaiden talouskurin tiukentaminen on tärkeää, mutta se ei onnistu laatimalla uusia sopimuksia. Uusista sopimuksista ei ole apua akuuttiin kriisiin. Nykyisiä ongelmia ei olisi, jos alkuperäisiä vakaussopimuksen sääntöjä olisi noudatettu.

Euromaiden hallituksia patistetaan suuriin säästöihin. Budjetit onkin saatava tasapainoon, mutta se ei voi tapahtua hetkessä. Paniikkileikkausten sijaan nyt on rakennettava uskottava suunnitelma siitä, miten kriisistä päästään ulos.

Vaikka Suomen on huolehdittava omista eduistaan eurooppalaisissa neuvottelupöydissä, on tärkeintä huolehtia omasta taloudestamme. Sellainen maa joka itse tarvitsee apua ei voi neuvoa ja auttaa muita.