Uudistusten vaikutus jäänyt epäselväksi

Yli kymmenen vuotta valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on nyt lähellä toteutumista. Jos hallituksen esitys palvelujen valinnanvapaudesta kelpaa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, eduskunta päättää uudistuksesta kevään aikana.

Sote-uudistuksesta ja siihen oleellisesti liittyvästä maakuntauudistuksesta on puhuttu julkisuudessa paljon, mutta niiden sisältö ja käytännön vaikutukset ovat jääneet suurelle osalle suomalaisista hämäräksi.

Sotesta pitkään käyty poliittinen vääntö ei ole saanut kansalaisia suuressa määrin innostumaan. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan vain 18 prosenttia on omasta mielestään seurannut keskustelua vähintään melko tarkasti. Runsas viidennes kyselyyn vastanneista ei ole seurannut keskustelua lainkaan. (MT 27.12.)

Epätietoisuus uudistuksen vaikutuksesta näkyy myös kyselyn vastauksissa. Runsas kolmannes vastaajista ei osaa sanoa, miten uudistus vaikuttaa. Noin kolmannes vastaajista uskoo palvelujen pysyvän ennallaan ja 28 prosenttia arvioi palvelujen huononevan. Vain kuusi prosenttia uskoo palvelujen paranevan.

Kokoomuksen tiukasti ajaman valinnanvapauden mukanaan tuoman kilpailun ei uskota parantavan terveyspalveluja. Vastanneista 44 prosenttia arvioi, että valinnanvapauden seurauksen palvelut huononevat. Vain 27 prosenttia uskoo kilpailun parantavan palveluja.

Suhtautuminen maakuntauudistukseen on MT:n kyselyn mukaan vähintäänkin kaksijakoinen. Ei ole yllättävää, että maakunnissa asukkaat suhtautuvat uudistukseen pääkaupunkiseudun asukkaita myönteisemmin. (MT 29.12.)

Luonnonsuojelun ja alueellisen kehittämisen siirtäminen maakuntiin jakaa mielipiteet suurin piirtein tasan. Myös maakuntien lukumäärä jakaa mielipiteitä. Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista piti parhaana hallituksen esittämää 18 maakuntaa, mutta kolmanneksen mielestä vähempikin maakuntien määrä olisi riittänyt.

Sote-palvelujen siirtäminen maakuntien vastuulle ei herätä luottamusta. Kolmanneksen mielestä on huono asia, että maakunnat vastaisivat jatkossa sote-palveluista. Hyvänä asiana maakuntien vastuuta pitää vain vajaa viidennes.

Maakuntauudistuksen suhtautumista leimaa sama epätietoisuus kuin sote-uudistuksenkin suhteen. Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko soten siirtäminen maakuntien vastuulle hyvä vai huono asia.

Kansalaisten epätietoisuus maakunta- ja sote-uudistusten vaikutuksista ei ole yllättävä. Lakien valmistelua on leimannut koko ajan kiire, monimutkaisuus ja sekavuus. Viimeisin korjaus valinnanvapauslakiesitykseen tehtiin joulun alla, koska esitys sai lausuntokierroksella tyrmäävän vastaanoton.

Kuntaliiton mukaan kunnat ja kuntayhtymät suhtautuivat lakiesitykseen erittäin kriittisesti. Sote- ja maakuntauudistusten keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen turvaaminen ja kustannusten nousun hillitseminen.

Kuntaliiton mukaan vain kaksi prosenttia lausunnon antaneista kunnista uskoo, että uudistukset tuottaisivat tavoitteena olevat kolmen miljardin euron säästöt.

Luottamus hallituksen ajamaa uudistusta kohtaan on kunnissa muutenkin heikko, ja useat kunnat ovat kylläs­tyneet uudistuksen hitauteen ja epävarmuuteen. Kunnat ovat lähteneet itsenäisesti uudistamaan palvelujaan. Monissa kunnissa on varauduttu uudistuksiin ulkoistamalla sote-palvelunsa jo etukäteen.

Kaikesta huolimatta maakunta- ja sote-uudistuksissa pitää kyetä saamaan viimein päätöksiä aikaan. On selvä, etteivät näin suuret uudistukset tule kerralla valmiiksi, mutta jostakin on aloitettava.

Epävarmuutta on jatkunut jo liian pitkään.