Sauli Niinistö haluaa kansanliikkeen tuen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti maanantaina halustaan jatkaa presidenttinä toisen kauden. Ehdokkuutensa tueksi Niinistö haluaa entisen puolueensa kokoomuksen sijaan puolueista riippumattoman kansanliikkeen, valitsijayhdistyksen.

Niinistön halukkuus jatkaa tehtävässään ei ollut yllätys, mutta yllätys joillekin oli, että Niinistö haluaa asettua nimenomaan valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Valitsijayhdistyksen vaatimien 20 000 kannattajajäsenen kerääminen ei ole ongelma, vaan kampanjan näyttävä, koko maan kattava alku. Kansanliike alentaa kynnystä lähteä kampanjaan mukaan, ja kannattajalistalta löytyy varmasti nimiä kaikista puolueista.

Näyttää siltä, että kokoomus huolehtii, että valitsijayhdistys on luotettavissa käsissä. Entinen kokoomuksen kansanedustaja Heikki A. Ollila on valittu valitsijayhdistyksen asiamieheksi. Presidentin erityisavustaja Panu Pokkinen aloittaa kesällä kampanjapäällikkönä.

Niinistö perusteli puolueiden ulkopuolista ehdokkuuttaan muun muassa sillä, että presidentinvaalit järjestetään samaan aikaan maakuntavaalien kanssa. Niinistö haluaa ottaa etäisyyttä puoluepolitiikkaan, koska presidentinvaaleissa ei ole kyse sisäpolitiikasta vaan ulkopolitiikasta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa olla painavin syy siihen, ettei Niinistö halua asettua pelkästään kokoomuksen ehdokkaaksi. Kokoomuksen Nato-linjaukset poikkeavat selvästi Niinistön ajamasta linjasta.

Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Niinistö hakee eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistämistä. Tämä tuli selkeästi esiin myös maanantaisessa tiedotustilaisuudessa. On mielenkiintoista katsoa, miten linjaero nousee vaalikamppailun yhteydessä esiin.

Niinistöä on selvästi harmittanut presidentin valtaoikeuksin kaventuminen. Olemassa olevista valtaoikeuksistaan Niinistö on pitänyt tiukasti kiinni. Noin vuosi sitten hän muistutti, että perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Niinistö sanoi pitävänsä aina pienen tauon sanojen johtaa ja yhteistoiminnassa välissä.

Tällä hetkellä näyttää, että Niinistöllä on niin suuri kansansuosio, ettei muilla ehdokkailla ole mitään mahdollisuuksia menestyä kisassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaalikamppailua ja sen yhteydessä ulkopoliittista keskustelua kannata käydä.

Keskusteluun löytyy asiantuntemusta. Tähän mennessä presidenttiehdokkaiksi nimetyistä Matti Vanhanen (kesk.) on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Pekka Haavisto (vihr.) on ulkoasianvaliokunnan jäsen. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa käsitellä yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Sauli Niinistön ilmoittautuminen kansanliikkeen ehdokkaaksi lisää erityisesti SDP:n tuskaa. Puolue ei ole vielä löytänyt omaa ehdokastaan.

Jutta Urpilainen kieltäytyi eikä Eero Heinäluoma ole vielä kertonut kantaansa. Ellei Heinäluoma lähde ehdokkaaksi, katseet kääntyvät ulkoasianvaliokuntaan. Siellä SDP:tä edustavat Jutta Urpilaisen lisäksi puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja pitkäaikainen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Mahdollinen ehdokas on Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Suomen Pankilla on presidenttikysymyksessä perinteitä.

Myös perussuomalaisilla on paineita saada oma presidenttiehdokas. Ulkoministeri Timo Soini ei kuitenkaan halua ehdolle.

Presidentti Niinistön mukaan hänen mahdollisuutensa käydä vaalikampanjaa ovat minimaaliset, koska Suomen satavuotisjuhlat ovat täyttäneet kalenterin itsenäisyyspäiväviikolle saakka. Kun virassa oleva presidentti ilmoittaa halustaan jatkaa tehtävässään, se on vaalikamppailun lähtölaukaus.