Vastuuta Suomesta ei voi ulkoistaa

Suomen valtiollinen historia on ollut kaikilla mittareille menestystarina. Syrjäisestä köyhästä maasta on vuosikymmenten saatossa kehittynyt yksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista.

Suomi on edelleen maailman kilpailukykyisimpiä maita, ja selvitysten mukaan myös maailman parhaita maita asua. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on taannut sen, että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Suomessa on toteutettu J.V. Snellmanin opetus, jonka mukaan pienen kansa voima on sivistyksessä.

Suomalaisten pitää olla saavutuksistaan terveellä tavalla ylpeitä. Samalla on kuitenkin muistettava, että aiemmat menestykset eivät takaa menestystä tulevaisuudessa. Menestyksen eteen on tehtävä töitä joka päivä.

Tärkeä tekijä menestyksen saavuttamiselle on ollut, että asioista on erityisesti vaikeina aikoina kyetty sopimaan yhdessä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sopimisen kulttuuri ja yhtenäisyys on hukattu.

Suomella on itsenäisyyden aikana ollut useita vaikeita paikkoja. Valtiollista itsenäisyyttä on jouduttu puolustamaan myös asein. Veteraanisukupolvien ansiosta voimme asua vapaassa maassa ja päättää itse omista asioistamme.

Itsenäisyys ja vapaus päättää itse asioistaan eivät merkitse pelkästään oikeuksia, vaan niihin liittyy myös vastuuta ja velvollisuuksia. Tänään tehtävät päätökset vaikuttavat vahvasti myös tulevien sukupolvien elämään. Jokaisen on syytä miettiä, mitä voin tehdä, jotta tulevilla sukupolvilla on vähintäänkin samat mahdollisuudet kuin itsellä.

Taloudellisen itsenäisyyden merkitys on viime vuosina korostunut entisestään. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen taloustaantuman seurauksena monen maan oikeutta päättää itse taloudestaan on rajoitettu merkittävästi. Kreikassa taloudellista valtaa käyttävät Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP ja EU.

Suomalaisetkin ovat osallistuneet talousvaikeuksiin joutuneiden euromaiden pelastamiseen. Rahoitusta saaneita maita on neuvottu, miten niiden pitää talouttaan hoitaa. Samaan aikaan kun on neuvottu muita, on oma taloutemme ajautunut todella tukalaan tilanteeseen.

Toisaalta muille annetut neuvot ovat tehonneet, koska kriisimaiden talouskasvu on ajanut Suomen ohi.

Julkisen velan vuosia jatkunut nopea kasvaminen yhdistettynä kadotettuun kilpailukykyyn on tuhoisa yhdistelmä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on esittänyt yhteiskuntasopimuksen rakentamista kilpailukyvyn parantamiseksi.

Työmarkkinajärjestöille tarjottiin mahdollisuus sopia, miten hallituksen ajama kilpailukykyloikka tehdään. Lukuisita yrityksistä huolimatta sopua ei löytynyt.

Neljäs yritys kaatui keskiviikkona, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK katkaisi neuvottelut. EK:n mukaan sopimuksesta ei tule riittävän kattavaa, koska Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT irtisanoutui mahdollisesta sopimuksesta. AKT puolestaan ilmoitti irtisanoutumisen syyksi EK:n päätöksen luopua keskitetyistä tuloratkaisuista.

Työmarkkinajärjestöjen sanavarastoon aikaisemmin kuuluneesta solidaarisuudesta ei näy nyt merkkiäkään. Päätöksiä tehdään itsekkäistä lähtökohdista eikä kokonaisuudesta kanneta vastuuta.

Sopimisen sijaan hallitus yrittää kilpailukykyloikkaa niin sanotuilla pakkolaeilla. Ne ovat työntekijäjärjestöille erittäin vastenmielisiä ja niiden arvioidaan kohtelevan pahiten julkisen sektorin naisvaltaisia aloja. Lisäksi työmarkkinoille ennakoidaan myrskyisiä aikoja.

Sunnuntaina vietetään Suomen 98. itsenäisyyspäivää. Silloin muistetaan myös niitä sukupolvia, jotka ovat rakentaneet ja puolustaneet Suomea. Samalla on hyvä pysähtyä miettimään, miten pystymme hoitamaan edellisten sukupolvien rakentamaa maata parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikeitakin päätöksiä pitää pystyä tekemään ja periaatteista tinkimään, koska vastuuta Suomesta ei voi ulkoistaa.