Kotimaista puuenergiaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ‒ sen ansiosta Suomi ei ole yhtä riippuvainen Venäjän energiasta kuin monet muut EU-maat

Kuva: Timo Filpus

Metsäkeskustelua käydään kiivaasti sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Keskustelu on aika-ajoin hyvin mustavalkoista ja vaikuttaa siltä, että metsät nähdään erityisesti EU:ssa pelkästään hiilinieluina eikä niiden taloudellista merkitystä edes haluta ymmärtää. Kiistaa on myös metsänhoitotavoista.

Metsämiesten Säätiön Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 61 prosenttia metsäammattilaisista on tyytymätön nykyiseen metsäkeskusteluun. He kokevat metsäkeskustelun useimmiten liian tunnepitoiseksi, liikaa luonnonsuojelun ehdoilla käytäväksi, tarkoitushakuiseksi, metsäammattilaisia syyllistäväksi ja ristiriitaiseksi. (mt.fi 10.5.)

Metsäammattilaisista tuntuu, että tiedotusvälineistä muodostuva kuva metsäammattilaisista ei vastaa todellisuutta. Heidän mielestään metsäammattilaisista muodostuu julkisuudessa kuva talouskäytön puolustajina, asiantuntijoina sekä altavastaajina ja vähiten luonnonsuojelun edistäjinä. Valtaosa metsäammattilaisista kokee, että heidän tulisi osallistua julkiseen metsäkeskusteluun nykyistä enemmän.

Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilän mielestä alan toimijoiden on katsottava peiliin, jos keskustelusta puuttuu ammatillinen näkemys ja ote. Hän kannustaa metsäalan ammattilaisia osallistumaan julkiseen keskusteluun, koska sosiaalinen media, motivoituneet ammattilaiset ja hyvä tarina ovat metsäalan hyödyntämättömiä isoja mahdollisuuksia.

Ammatillista näkemystä todella tarvitaan. Metsiä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että hyvin kasvava metsä on myös paras hiilinielu. Ilman metsänhoitotöitä ei kasva sellaista puuta, josta voidaan jalostaa pitkäkestoisia tuotteita.

Parjatusta sellustakin valmistetaan tuotteita, joilla voidaan korvata uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Niin sanottuja energiapuumetsiä Suomessa ei ole, vaan hyvin vain energiantuotantoon sopivaa puuta kertyy muun muassa metsänhoitotöiden yhteydessä. Energiapuuta syntyy myös metsäteollisuuden sivuvirroista.

Uusiutuva puupohjainen energia on Suomelle erityisen tärkeää. Puupolttoaineet ovat tärkein yksittäinen energianlähde, ja niillä tuotetaan yli neljännes Suomen energian kulutuksesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Suomi muiden EU-maiden mukana pyrkii eroon Venäjältä tuotavasta energiasta. Kotimaisen energian tarve kasvaa entisestään. Energiapuun tarvetta on jo lisännyt myös pyrkimykset luopua polttoturpeen käytöstä.

EU:ssa on jo vuosia käyty keskustelua puun polttamisen rajoittamisesta. Asia on nyt erittäin ajankohtainen, koska Euroopan parlamentin eri valiokunnat ja Eurooppa-neuvosto käsitelevät touko-heinäkuun aikana uusiutuvien energialähteiden direktiiviä.

Suomessa on meneillään Ei polteta tulevaisuutta -kampanja, jolla pyritään siihen, ettei puuta laskettaisi enää uusiutuvaksi energiaksi.

Luonto-Liiton ja kansainvälisen Forest Defenders Alliancen kampanjan tukijoina ovat muun muassa europarlamentaarikot Ville Niinistö, Sirpa Pietikäinen ja Silvia Modig. Kampanjalla pyritään keräämään 50 000 allekirjoitusta ja luovuttamaan vetoomus Suomen hallitukselle ja suomalaisille europarlamentaarikoille Euroopan parlamentin täysistunnossa 12.9.2022, jossa äänestetään uusiutuvan energian direktiivistä.

Jos niin käsittämättömästi tapahtuisi, ettei puuta katsottaisi uusiutuvaksi energiaksi, se tulisi Suomelle ja suomalaisille erittäin kalliiksi. Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta on monia muita EU-maita pienempi juuri puuenergian ansiosta.

Tosiasia on, että kotimaista energiaa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän.

On hyvä, ettei metsiämme ole monen muun maan tapaan hävitetty, koska uusiutuva puu on myös kotimaisen energiapaletin tärkein osa.

Uusiutuva puu on kotimaisen energiapaletin tärkein osa.