Suomen merivoimien johtama Nato-maiden Narrow Waters 25 -sotaharjoitus järjestettiin toukokuussa Itämerellä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
USA päätti iskeä Iraniin, mutta Eurooppa ei saa unohtaa Ukrainaa eikä muita haasteita
Venäjä hyötyy siitä, että Eurooppa myötäilee liikaakin Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltain intressejä
Naton pääsihteeri Mark Rutte tapasi Donald Trumpin Washingtonissa huhtikuun lopussa. Kuva: AP / LEHTIKUVA21.6.202514:30
USA:n ohjusisku Iraniin jättää vääjäämättä varjoonsa ne haasteet, joihin alkavan viikon Nato- ja EU-huippukokouksissa pitäisi vastata. Venäjän presidentti Vladimir Putinia miellyttää erityisesti se, että hänen rikollinen hyökkäyksensä Ukrainaan on Yhdysvalloille nyt kaikkea muuta kuin ykkösasia.
Euroopan mahtivaltioiden pitää tiedostaa tämä. Putinin johtaman Venäjän muodostama uhka itsenäiselle Ukrainalle ja koko Euroopalle ei ole muuttunut piiruakaan pienemmäksi siksi, että Trump keskittyy yhdessä Israelin kanssa Iranin taivuttamiseen.
Kuten suuret teollisuusmaat G7-kokouksensa julkilausumassa Kanadassa totesivat, Irania on syyttäminen sekä Lähi-idän kroonisesta kriisistä että viime vuosien verisistä terrori-iskuista. Ne eivät ole vähäpätöisiä asioita Euroopalle.
Putinin johtaman Venäjän muodostama uhka koko Euroopalle ei ole muutu pienemmäksi siksi, että Trump keskittyy Lähi-itään.
Kun Lähi-idässä soditaan, paikallinen väestö pakenee ennen muuta Eurooppaan. Siksi myös eurooppalaisten on syytä toivoa, että Iranin ja Israelin konflikti, jonka yksi juurisyy on Iranin ydinaseohjelma, ratkeaisi neuvottelemalla.
Ranskan, Britannian ja Saksan ulkoministerit neuvottelivat perjantaina Iranin edustajien kanssa Genevessä, jotta USA:n isku ja laajamittainen sota vältettäisiin. Aloitteen teki Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Neuvotteluissa ei edistytty. Se osoitti jälleen kerran, miten rajalliset mahdollisuudet Euroopan kolmella suurella on vaikuttaa Iraniin ja Lähi-idän kriisin osapuoliin. Kaikki on kaikissa tapauksissa kiinni siitä, mitä Yhdysvallat sanoo ja tekee.
Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös Israelin täysin pöyristyttäväksi muuttunutta Gaza-operaatiota.
Siksi oleellista olisi, että Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz käyttäisivät suurimman osan energiastaan ja vaikutusvallastaan siihen, että Eurooppa pystyy vastaamaan omiin ensisijaisiin haasteisiinsa sekä EU:n että Naton puitteissa.
Nato-maat yrittävät tiistaina alkavassa Haagin huippukokouksessaan sopia siitä, että kaikki nostavat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin kansantuotteesta. Päätös ei ole välttämätön ensisijaisesti siksi, että Trump vaatii sitä.
Puolustusmenojen massiivinen ja nopea lisääminen on elintärkeää, koska Venäjän uhka kasvaa. Naton itäisiä jäsenmaita, myös Suomea, on pystyttävä tarvittaessa puolustamaan tehokkaasti riippumatta siitä, mitä USA tekee.
Yksimielisyyden saavuttaminen ei ole helppoa. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on jo ilmoittanut, ettei puolustusmenojen massiivinen kasvattaminen voi mitenkään olla jatkossa Espanjan politiikan prioriteetti.
Jos Trump saapuu Haagiin, eurooppalaisten on hyvä varautua vastaavaan näytelmään, joka nähtiin Kanadan G7-kokouksessa. Valkoisen talon isäntä muiden muassa ehdotti, että Putin voisi toimia välittäjänä Iranin ja Israelin konfliktissa.
Eurooppalaisten on Haagissa keskityttävä varmistamaan se, että Ukrainan sotilaallista tukemista jatketaan.
Eurooppalaisten on pidettävä Haagissa pää kylmänä ja keskityttävä varmistamaan se, että Ukrainan sotilaallista tukemista jatketaan. Trumpin pitäminen tyytyväisenä ei saa nousta liian hallitsevaan asemaan.
Myös EU-johtajien on loppuviikon huippukokouksessaan Brysselissä pyrittävä ennen muuta vastaamaan Euroopan omiin haasteisiin. Lähi-idän kriisi, sen eskaloituminen, on varmasti esillä, mutta se ei saisi mennä kaiken muun yli.
Nimenomaan EU:n on löydettävä keinot, joilla jäsenmaat pystyvät kasvattamaan puolustusmenojaan ja samalla lisäämään sotilaallista tukea Ukrainalle.
Samaan aikaan Venäjän taloudellista eristämistä on jatkettava entistä päättäväisemmin, vaikka Trump sen torjuu.
Yhdysvallat on myös jatkossa Euroopan tärkein liittolainen. Liittosuhteen vahvistamisessa ja ylläpitämisessä ei kuitenkaan pidä keskittyä pelkkään USA:n nykyhallinnon mielistelemiseen.
Myös Euroopan on varjeltava omia intressejään, vaikka ne eivät aina miellyttäisi Trumpia ja hänen esikuntaansa.
Artikkelia on päivitetty 22.6. klo 7.45. Siihen on lisätty tieto Yhdysvaltain varhain sunnuntaiaamuna tekemästä pommi-iskusta Iraniin ja ajankohtaistettu siihen liittyviä sanamuotoja.
Artikkelin otsikkoa on muutettu 22.6. klo 9.20
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
