Koulutuksen tasosta on pidettävä kiinni

Suomalainen perusopetus on niittänyt mainetta maailmalla. Vuodesta 2000 lähtien tehdyissä Pisa-tutkimuksissa suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset ovat menestyneet erinomaisesti.

Tiistaina talousjärjestö OECD julkisti 73 maata koskevan Pisa 2015 -tutkimuksen. Joka kolmas vuosi tehtävän tutkimuksen pääpaino oli luonnontieteissä (biologia, fysiikka ja kemia).

Siitä huolimatta, että tutkimustulos oli Suomen osalta koko Pisa-historian heikoin, ovat suomalaiset koululaiset edelleen kärkijoukossa. Suomi sijoittui luonnontieteissä Singaporen, Japanin, Viron ja Taiwanin jälkeen viidenneksi. Erityisen hyvin menestyivät toiseksi parhaiksi yltäneet suomalaiset tytöt. Pojat olivat sijalla kymmenen.

Lukutaidossa Suomi sijoittui neljänneksi ja matematiikassa 13. sijalle.

Vaikka tulos on suomalaisten kannalta edelleen hyvä, on kehityksen suunta ollut vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen jälkeen huolestuttava sekä luonnontieteissä, matematiikassa että lukutaidossa. Osaamisen taso on ollut laskussa kaikilla osa-alueilla.

Matematiikan osaamisessa tason lasku vastaa lähes yhden vuoden oppimisen määrää verrattuna vuoteen 2006. Luonnontieteitä heikosti osaavien määrä on lähes kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt vajaan kolmanneksen.

Pisa-tutkimuksen tulokset eivät yllätä. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärven tekemän Oma Linja -selvityksen mukaan suomalainen peruskoulu on jäänyt ajastaan jälkeen ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Välijärven mielestä yhä useampi koululainen jää alle lukutaidon minimitason. Esimerkiksi sanomalehden lukeminen, sen sisällön ja sanoman ymmärtäminen on monelle Välijärven mukaan haastavaa. Erityiset pojat uhkaavat pudota kelkasta.

Jyväskylän yliopiston tutkija Jouni Vettenrannan mukaan 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä kaksi kolmasosaa on poikia. (HS 7.12.)

Kolme vuotta sitten, matematiikkaa painottaneen tutkimuksen julkaisun jälkeen silloinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) vaati välittömiä toimenpiteitä. Kiuru oli huolissaan osaamisen yleisen tason laskun lisäksi erojen kasvusta. Vuonna 2010 julkistetun, lukutaitoon painottuneen tutkimuksen jälkeen opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) oli huolissaan samasta asiasta kuin Kiuru.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on nyt huolissaan kotitaustan vaikutuksesta oppimistuloksiin, sukupuolten tasa-arvosta ja alueellisista eroista.

Huolissaan oleminen ei riitä, vaan kehityksen suunta pitää saada kääntymään. Moneen kertaan on todettu, että hyvä koulutus on pienen kansankunnan tärkeimpiä menestystekijöitä. Siitä ei ole varaa tinkiä. Jos oppilaiden oppimistulokset – syystä tai toisesta – eriytyvät toisistaan, kostautuu se myöhemmin.

Tutkijat ovat aiheellisesti huolissaan oppimistulosten alueellisten erojen kasvusta. Tuoreessa Pisa-tutkimuksessa nämä erot näkyivät selvästi ensimmäistä kertaa. Kaupungeissa tulokset olivat maaseutua paremmat.

Välijärven mielestä koulumotivaatioon vaikuttavat nuoren tulevaisuuden näkymät. Kaupungeissa on monia jatkokoulutusmahdollisuuksia, mutta syrjäseuduilta koulutuspaikat ovat suurelta osin kadonneet.

Lukioiden lakkauttamisella on vaikutus myös peruskoulujen tasoon, koska pienillä paikkakunnilla lukion aineopettajat opettavat myös peruskouluissa. Toisen asteen koulutustarjonnan lisäksi tarvitaan myös vahvoja maakuntayliopistoja.

Peruskoulun tarkoituksena on turvata kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Nämä tavoitteet ovat karkaamassa käsistä.

1970-luvulla rakennettu peruskoulumalli on osoittautunut menestykselliseksi, mutta se tarvitsee nyt peruskorjauksen.