Eduskuntavaaleissa on kyse Suomesta

Yhteisistä asioista päättäminen on vaikeaa. Useimmat päättäjät tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta ongelmana on, miten tulla epäsuosittujen päätösten jälkeen valituksi vaaleissa uudelleen.

Kreikassa viikonloppuna pidetyissä parlamenttivaalissa vasemmistolainen oppositiopuolue Syriza sai murskavoiton. Puolueen voiton taustalla oli kreikkalaisten väsyminen ulkopuolelta saneltuun tiukkaan taloudenpitoon.

Syrizan johtaja Alexis Tsipras vei puolueensa voittoon lupaamalla neuvotella Kreikan 320 miljardin velat uudelleen. Lisäksi Tsipras lupasi muun muassa ilmaisen sähkön 300 000 köyhyysrajan alapuolella olevalle kotitaloudelle, korotuksen minimipalkkaan sekä julkisen alan työntekijöille joulubonuksen takaisin.

Tsipras on toki luvannut myös kitkeä korruption ja tehostaa verojen keräämistä.

Vaalivoittajan lupaukset kreikkalaisille ovat periaatteessa maan sisäinen asia, mutta Kreikkaa lainoittaneille muille EU-maille, Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Euroopan keskuspankille viesti on tyly.

Suomen osuus Kreikan massiivisista veloista on lainasaatavina ja takuina noin kuusi miljardia euroa. Nämä lankeaisivat suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi, jos Kreikan velat annettaisiin anteeksi kokonaan tai maa kieltäytyisi niitä maksamasta.

On hyvin epätodennäköistä, että velkojat suostuvat leikkaamaan velkoja. Euromaat lähtevät yhä siitä, että Kreikan on pidettävä kiinni hätälainaohjelman ehdoista. Korkeintaan lainaehdoista suostutaan neuvottelemaan.

Kysymys ei ole ainoastaan Kreikasta, vaan myös muista maista, jotka ovat saaneet apua niin sanotulta troikalta.

Kreikan lainoitus ja takuut nousivat Suomessa edellisten eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Vaikuttaa siltä, että samoin saattaa käydä jälleen huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa.

Kreikan tilanne on vakava. Vaikka ongelmat heijastuvat koko EU:hun ja erityisesti euroalueeseen, pitää eduskuntavaaleissa keskittyä esisijaisesti kotimaan asioihin.

EU-kysymykset ovat tietenkin tärkeitä ja niihin pitää pyrkiä vaikuttamaan. On totta, että suuri osa Suomeakin koskevista päätöksistä tehdään EU:n tasolla, mutta meillä itselläkin on todella paljon tekemistä.

Suomen talouskasvu on EU-maihinkin suhteutettuna erittäin hidasta. Emme ole päässeet mukaan maailmantaloudessa viriävään kasvuun. Muun muassa Kreikan talouskasvu on Suomea nopeampaa. Lisäksi kaikki suuret rakennepoliittiset uudistukset ovat jääneet nykyiseltä ja edelliseltä hallitukselta tekemättä.

Viime eduskuntavaaleissa puolueet asettivat erilaisia kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle. Niiden seurauksena syntyi erittäin laajapohjainen kuuden puolueen hallitus, ja osin myös ennen vaaleja asetettujen kynnyskysymysten takia hallitus osoittautui lähes toimintakyvyttömäksi. Nyt tällaiseen ei ole varaa.

Suomeen tarvitaan toimintakykyinen hallitus, joka pystyy tekemään koviakin päätöksiä ilman, että joku puolue uhkaa heti hallituksesta lähtemisellä. Pitää kyetä osoittamaan vahvaa johtajuutta ja päätöksentekokykyä sekä otettava vastuuta.

Huhtikuussa valittavan eduskunnan ja sen pohjalle muodostettavan hallituksen tärkein tehtävä on kääntää Suomen talouden suunta. Ellei siinä onnistuta, meille käy kuten Kreikalle.

Päätöksiä meidän puolestamme tekevät jotkut muut. Kreikan esimerkki osoittaa, että se on kivinen tie.

Vain itse voimme nostaa Suomen suosta.