Kasvun hedelmät eivät mene tasan

Suomen talouden pitkään jatkunut lamaannus on kääntynyt kuluvan vuoden aikana asiantuntijatkin yllättäneeseen nousuun. Vienti vetää vauhdilla ja teollisuudessa puhutaan taas työvoimapulasta, vaikka työttömyys laskee samaan aikaan tuskastuttavan hitaasti. Kasvun ennakoidaan myös lähitulevaisuudessa jatkuvan.

Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan näytä jakaantuvan tasan. Eduskunnassa oppositiopuolueet syyttävät hallitusta tuloerojen kasvattamisesta ja pienituloisimpien etujen leikkaamisesta. Pahaa mieltä ovat aiheuttaneet myös työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen myötä tulleet lomarahojen leikkaukset.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kannalta talouden elpyminen on tietenkin hyvä asia. Edellisten eduskuntavaalien alla keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon. Vaikka hallituksella on vielä paljon tekemistä sote- ja maakuntauudistustensa kanssa, on valtiontalouden suunnan muuttuminen sulka hallituksen hattuun.

Jos eivät talouskasvun hedelmät jakaannu kansalaisten kesken tasan, ei niin näytä käyvän hallituspuolueidenkaan osalta. Kokoomus porskuttaa, mutta pääministeripuolue keskusta hiipuu. Ylen eilen julkistaman puolueiden kannatusmittauksen mukaan kokoomuksen kannatus on kasvanut eduskuntavaaleista yli kolme prosenttiyksikköä 21,7 prosenttiin.

Keskustan kannatus sen sijaan liikkuu toiseen suuntaan. Se on laskenut 15,8 prosenttiin. Eduskuntavaaleista keskustan kannatus on vähentynyt yli viisi prosenttiyksikköä.

Oma lukunsa ovat perussuomalaisista eronneet siniset. Ryhmän kannatus oli Ylen mittauksessa 1,5 prosenttia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 39 prosenttia kun se eduskuntavaaleissa oli 57 prosenttia.

Hallituspuolueiden eri suuntiin menevät kannatusluvut ovat omiaan vaikeuttamaan muutenkin kangertelevaa hallituksen yhteistyökykyä. Keskustassa joudutaan miettimään vakavasti, miksi kokoomus korjaa sadon ja keskusta joutuu selittelemään leikkauksia. Napina keskustan eduskuntaryhmässä hallituksen politiikkaa kohtaan ei ainakaan vähene.

Ellei hallitus pysty tiivistämään rivejään, jäävät sote- ja maakuntauudistukset tekemättä. Kokoomuksen soteen tiukasti ajama valinnanvapaus ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle. Jos kokoomus ei saa valinnanvapautta, ei keskusta saa myöskään maakuntauudistusta.

Keskustan tuskaa lisää Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) masinoima suurimpien kaupunkien kapina maakuntauudistusta kohtaan. Vapaavuoren mielestä maakuntauudistus heikentää kaupunkien kehitysmahdollisuuksia.

Vaikka kokoomus on ollut hallituksessa mukana päättämässä maakuntauudistuksesta, Vapaavuoren operaatio sopii puolueelle hyvin.

Kokoomus ei ole ollut alun perinkään innostunut keskustan ajamasta maakuntamallista. Kokoomus haikailee ilmeisesti jo edellisessä hallituksessa esillä olleen ja kertaalleen perustuslainvastaisena haudattua isäntäkuntamallia, jossa isot kaupungit tuottaisivat palvelut ja käyttäisivät suvereenisti isännän ääntä.

Nouseva gallupkannatus ja muiden hallituspuolueiden kompurointi vähentävät kokoomuksen haluja tehdä hallituksessa kompromisseja. Puolueen itsetuntoa nostavat myös presidentinvaalit. Vaikka ylivoimaisesti mielipidemittauksia johtavan presidentti Sauli Niinistö onkin kansanliikkeen eikä kokoomuksen ehdokas, heijastuu Niinistön vankka kannatus myös kokoomukseen.

Sipilän mukaan hänen jatkopäätöksensä keskustan puheenjohtajana riippuu siitä, pystyykö hänen johtamansa hallitus laittamaan Suomen kuntoon. Sipilän mukaan se on tulos tai ulos. Talous on kääntynyt nousuun, mutta jos keskustan kannatuskehitys ei oikene, saattaa seurauksena olla tulos ja ulos.