On paljon syitä uskoa parempaan

Vuosi 2013 oli talouden ja työllisyyden kannalta huonojen uutisten vuosi. Apeus ja neuvottomuus tuntuivat valtaavan yleistä mielialaa. Valon pilkahdukset tämän kaamoksen keskellä olivat vähäisiä.

Uusi vuosi 2014 ei sekään lupaa Suomelle talouden ilotulitusta tai paraatimarssia parempiin aikoihin. Vuodenvaihde on silti luonteva aika tarkastella näkymiä hieman pidemmälle. Tapana on tehdä lupauksiakin. Niistä pitämisellä voidaan myös vaikuttaa tulevaan.

Suomella ja suomalaisilla on paljon syitä uskoa parempaan. Edes nykytila, jos sitä kansainvälisesti vertaa, ei ansaitse ankaraa tuomiota.

Elintaso Suomessa on edelleen maailman huippua. Osaamisessa ja koulutuksessa edustamme myös maailman kärkeä. Kattavasta osaamisesta huolehtiminen onkin pienen maan ainoa mahdollisuus menestyä.

Suomi on avoin, ulkomaankaupasta riippuvainen kansantalous. Suomalaisen työn ja tuotannon kysyntää maailmalla määrittävät ainoastaan kilpailukyky ja kansainväliset suhdanteet. Ongelmia on selvästi molemmissa.

Kansainvälisille taloussuhdanteille emme paljoa mahda. Toki esimerkiksi vuosi vuodelta tärkeämmän Venäjän kauppasuhteisiin voimme itse myös suoraan vaikuttaa.

Talouden globaali taantuma näyttää jo helpottavan. Sen myönteisiä vaikutuksia tullaan näkemään myös Suomen taloudessa jo tämänkin vuoden aikana.

Kilpailukyvystä suomalaisten on huolehdittava itse. Ei siinäkään ole aihetta epätoivoiseen itseruoskintaan. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kilpailukyky rankataan kärkisijoille.

Kärkisijoilla pysyminen vaatii kuitenkin työtä, tahtoakin. Talouden rakenteet ovat epäterveellä pohjalla, jos hyvinvointia hankitaan lainarahalla. Näin käytännössä on, kun kauppatase on alijäämäinen ja sekä valtio että kunnat velkaantuvat.

Toimiinkin suomalaiset ovat ryhtyneet. Kilpailukykyä tukee pitkä ja maltillinen tulosopu. Yhteisymmärrys työurien jatkamisen tarpeesta johtanee myös käytännön päätöksiin. Hallituksen rakennepaketti helpottaa julkista taloutta, mutta päätökset täsmentyvät vasta kevään kehysriihessä.

On realismia tunnustaa, että julkisen talouden säästöillä on vaikutuksensa suomalaisten elämään. Vyötä kiristetään joka puolella. Tänä vuonna kansalaisten reaaliansiot laskevat jonkin verran.

Tiukka taloudellinen aika ei anna syytä luovuttamiseen. Päin vastoin.

Tästä muistutti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan. Hän vetosi suomalaisten vahvaan perinteeseen huolehtia taloudestaan itse. Nyt on aika havahtua, on katsottava rohkeasti eteenpäin ja tehtävä päätöksiä, Niinistö sanoi.

Presidentti rohkaisi suomalaisia näkemään, että katoavien töiden ja ammattien tilalle syntyy koko ajan myös uusia. Kyllä suomalaiset niissäkin pärjäävät.

Menestyksessä ratkaisevaa on oikea asenne. Siihen Niinistö halusi kansalaisia kannustaa – samoin keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon.

Yksityiskohtaisia ohjeita presidentti ei antanut. Asennetta mitataan käytännössä maan hallituksen ja aivan tavallisten kansalaistenkin toiminnassa.

Uusien toimialojen rinnalla on tärkeää huomata ”vanhojenkin” toimialojen vahvuudet koko maassa. Maa- ja metsätalous sekä niihin liittyvä teollisuus eivät menetä merkitystään, vaan vahvistavat sitä.

Hallitus tuskailee säästöjen ja aloittamiensa hallintouudistusten kanssa. Ne eivät saisi syrjäyttää yritystoimintaan ja työllistämiseen rohkaisevia päätöksiä.

Yrittäjyyden edistäminen ei ole välttämättä kallista. Halpaa elvytystä olisi esimerkiksi byrokratian keventäminen, nykyistä ripeämmät lupamenettelyt sekä asenteeltaan kannustava virkamieskunta.