Valtiovarainministeri Purra sovittaa suuria saappaita

Kuva: Timo Filpus

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriiheen oli varattu aikaa kaksi päivää. Hallitus sai kuitenkin puitua asiat valmiiksi jo päivässä. Ainakin ulkopuolelta katsottuna riihi sujui sopuisasti. Siihen vaikutti todennäköisesti myös se, että suuri osa asioista sovittiin jo pitkiksi venyneissä hallitusneuvotteluissa. Talouspolitiikka yhdistää hallituspuolueita vahvemmin kuin monet muut asiat.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. Taloustilanteen nopeasta huonontumisesta kertoo, että alijäämä kasvoi valtiovarainministeriön (VM) elokuussa antamasta budjettiehdotuksesta 1,4 miljardia euroa. Nyt verotulojen arvioidaan jäävän ennakoitua pienemmäksi. Lisävelkaa tarvitaan sote-kustannuksiin ja velkojen korkoihin.

Velan määrän kasvu saattaa olla monelle yllätys, jos sitä vertaa oppositiopuolueiden puheisiin edellisellä vaalikaudella ja eduskuntavaalien alla. Nykyisistä hallituspuolueista erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset arvostelivat ankarasti edellistä hallitusta valtion velkaantumisesta. Nyt nämä puolueet kasvattavat valtion velkaa pää- ja valtiovarainministeripuolueina.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi, että entisenä valtiovarainministerinä hän yhtyy hallituksen vakavaan tilannekuvaan. Hallituspuolueet ovat Saarikon mukaan huomanneet, ettei Suomen talouden kurssin kääntäminen olekaan niin helppoa kuin vaalipuheissa luvattiin. Hänen mielestään hallitus keventää verotusta velaksi (Yle 19.9.).

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus saa otetta taloustilanteesta eikä näköpiirissä ole käännettä parempaan. Hänen mukaansa hallitus leikkaa ainoastaan pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta ihmisiltä.

Orpo puolestaan muistutti, että ilman hallituksen päättämiä ratkaisuja valtion budjettimenot olisivat liki miljardi euroa suuremmat ja alijäämä vuoden 2027 tasolla olisi 2,5 miljardia euroa suurempi.

Perinteisten talousoppien mukaan heikossa taloustilanteessa pitää elvyttää ja silloin kun taloudessa menee hyvin, on mahdollisuus leikata julkisia menoja. Budjettiesitys on sekoitus näistä molemmista. Tuloverotuksen keventämien elvyttää taloutta, mutta erilaisten etuuksien leikkauksilla on päinvastainen vaikutus.

Se, kuka hyötyy tai häviää, riippuu elämäntilanteesta. Palkansaajien verotusta kevennetään, mutta erilaisia yhteiskunnan tukia saavat ovat häviäjiä.

Ennen vaaleja Purra totesi, että kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista, mutta perussuomalaisille se ei käy. Budjettiesityksessä näitä leikkauksia kuitenkin on ja valtiovarainministerinä hän väläyttelee lisäleikkauksia.

Riikka Purra on omaksunut valtion kirstunvartijan roolin nopeasti. Hän muistutti, että hallitus joutuu todennäköisesti korottamaan veroja ja leikkaamaan etuuksia lisää, jos aiotaan pysyä hallitusohjelman mukaisessa kuuden miljardin euron sopeuttamistavoitteessa. Näitä toimia pitäisi tehdä jo ensi vuoden kehysriihessä.

Kauppalehden toimittajan Alberto Claramuntin mielestä Purraa ei pelota olla pahanilman lintu. Claramunt muistutti, että valtiovarainministeriltä suorastaan odotetaan pessimististä asennetta. Se ei välttämättä ole Purran kannalta huono asia. Claramuntin mukaan Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö tekivät valtiovarainministereinä ilonpilaamisesta suorastaan taidetta (KL 20.9.).

Purran on helpompi esittää tiukkaa kirstunvartijaa kuin edellisen hallituksen valtiovarainministerin Annika Saarikon. Purra voi luottaa siihen, että hän saa enemmän tukea pääministeriltä ja päähallituspuolueelta kuin edeltäjänsä. Hallituksen onnistumisen kannalta pääministerin ja valtiovarainministerin yhteistyö on avainasemassa.