Liikenteen sähköistyminen uhkaa tappaa valtion lypsylehmän – autoilun verotukseen tarvitaan täysremontti

Sähköautoilun haasteena on latauspisteiden pieni määrä harvaana asutuilla alueilla. Kuva: Johannes Tervo

Liikennekäytössä olevien sähköautojen määrä on suunnilleen kaksinkertaistunut joka vuosi. Jos tahti jatkuisi samana, lähes koko autokanta muuttuisi sähköiseksi viidessä vuodessa. Näin ei tietenkään käy, vaan sähköautokannan suhteellinen kasvu hidastuu samalla kun sähköautojen määrä kasvaa. Kun lasketaan yhteen kaikki niin sanotut vaihtoehtoiset käyttövoimat, eli sähköautot, ladattavat hybridit sekä kaasu- ja etanoliautot, päädytään tällä hetkellä vajaaseen 250 000 autoon. Yli 90 prosenttia Suomen teillä kulkevista henkilöautoista käy edelleen perinteisesti bensiinillä tai dieselillä. Raskaan liikenteen puolella lähes kaikki autot käyttävät dieseliä.

Uusien autojen myynnissä sähköautot ottanevat ykköspaikan bensa-autoilta tämän vuoden aikana. Diesel-autojen myynti on laskenut nopeasti ja iso osa niistä hankitaan ammattikäyttöön. Paljon toiveita herättäneet kaasuautot ylsivät muutama vuosi sitten parin prosentin osuuteen. Nyt niiden myynti on tarjonnan supistuessa käytännössä loppunut. Suomesta on puhuttu pitkään Ruotsin ja Saksan vanhojen dieselautojen hautausmaana. Nyt sähköautot ja hybridit muodostavat valtaosan myös käytettynä maahantuoduista autoista. Dieselien tuonti on vastaavasti romahtanut.

Liikenteellä on iso rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Nykyinen hallitus toivoo sähköautojen yleistymisen hoitavan ongelman. Polttoaineveron alennus ja biopolttoaineen sekoitusvelvoitteen jäädyttäminen lisäävät vaikeuskerrointa entisestään. Hallitus on myös päättänyt keventää hieman suuripäästöisten autojen ajoneuvoveroa. Hallituksen toiveet riippuvat automarkkinoiden kehityksestä. Laman keskellä uusien autojen kauppa on kuitenkin alamaissa ja hintojen laskusta huolimatta sähköautot ovat edelleen kalliita useimmille ostajille. Periaatteessa kiinnostusta niihin kyllä löytyy. Autoliiton ja latauspalvelualusta Virran tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta on valmis vaihtamaan sähköautoon (MT 19.2.).

Sähköisen liikenteen laajentuessa haasteeksi nousee latausverkoston kattavuus. Toistaiseksi sähköautojen latausbisnes ei ole tuottavaa liiketoimintaa, ja se hidastaa julkisen latausasemaverkon laajenemista. Suomeen rakennettiin vuoden 2023 aikana yhteensä 2 889 uutta julkiseen käyttöön tarkoitettua latauspistettä. Latauspisteiden sijoittelussa korostuu käyttäjien määrä. Valtaosa pisteistä rakennetaan kasvukeskuksiin ja valtaväylien varsille, missä sähköautoja liikkuu eniten. Kehitys vaikeuttaa sähköllä liikkumista harvaan asutuilla alueilla. Ongelma korostuu talvella, jolloin sähköauton toimintamatka lyhenee ja latausnopeudet hidastuvat. Pääasiassa sähköautoja ladataan kuitenkin kotona. Siihen maaseudulla on hyvät mahdollisuudet ja sähkö voidaan tuottaa edullisesti esimerkiksi aurinkoenergialla.

Autovero muuttui päästöperusteiseksi vuonna 2008. Täyssähköautot vapautettiin verosta kokonaan reilut pari vuotta sitten. Päätösten seurauksena autoveron tuotto on laskenut. Viime vuonna se suorastaan romahti. Tieliikenne on perinteinen valtion lypsylehmä, jolla kerätään yli kahdeksan miljardin euron verotulot. Sähköautojen yleistyminen nakertaa veropohjaa niin autoveron kuin polttoaineveron kohdalla. On myös epäoikeudenmukaista, että hintavilla sähköautoilla ajavat maksavat vähemmän veroja kuin vanhoilla polttomoottoriautoilla ajavat. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja oppositiopuolue keskusta ovat ehdottaneet sähköautojen verotuksen kiristämistä. Se kuitenkin hidastaisi tavoitteena olevaa liikenteen sähköistymistä. Liikenteen isot verouudistukset ovat ylipäätään osoittautuneet poliittisesti vaikeiksi. Mitään valmista ratkaisua ei ole. Valtio tarvitsee yhä enemmän rahaa, mutta autoilijoilta sitä on entistä vaikeampi kerätä.