Puutalojen rakentamisesta hyötyy koko yhteiskunta

Punainen tupa ja perunamaa -haavetta on pidetty menneiden aikojen nostalgiana, johon ei ole paluuta. Yhteiskuntaa onkin rakennettu kaupungistumisen ehdoilla. Valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL-sopimukset) ovat tästä hyviä huonoja esimerkkejä.

Haave omasta talosta maaseudulla on kytenyt ihmisten mielissä ja koronapandemia antoi haaveille uutta puhtia. Yhä useamman unelma on muuttumassa todeksi, koska omakotitalojen kysyntä lähti vuoden 2020 lopulla ripeään nousuun.

Pientaloteollisuuden talotoimitukset kasvoivat viime vuonna lähes 50 prosenttia. Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautainen ennakoi, että tänä vuonna kysyntä kasvaa edelleen. Pientaloja rakennetaan kuluvan vuoden aikana jopa 9 000. Pientaloista 90 prosenttia rakennetaan puusta, ja hirsitalojen osuus on neljännes. (MT 9.2.)

Pientaloja halutaan rakentaa eri puolille maata. Rautiaisen mielestä sellaiset ajat ovat ohi, jolloin puhuttiin, että Suomessa kasvavat vain pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku.

Rakentamishaluja rajoittaa huutava puute tonteista. Esimerkiksi Tampereella oli viime syksynä haussa 63 tonttia, joita tavoitteli 706 hakijaa. Tonttipula ei koske vain isoja kaupunkeja, vaan lähes koko Suomea.

Tällainen tilanne on esimerkiksi Inarin Nellimin kylässä. Kylään on viime vuosia tullut uusia asukkaita, myös lapsiperheitä. Kylässä on nyt toistakymmentä lasta, kymmenen vuotta sitten lapsia ei ollut yhtään. Enemmänkin olisi tulijoita, mutta tonteista on Nellimissä pula. (Inarilainen 10.10.2021.)

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Helena Määttä totesi lehdessä, että kylään muutosta haaveilevat haluavat rivitaloasuntojen sijaan nimenomaan tontin oman talon rakentamista varten.

Valtio haluaa edistää puukerrostalojen rakentamista. Rautiaisen mukaan eniten puun käyttö lisääntyy, jos edistetään omakoti- ja paritalojen rakentamista ja tonttitarjontaa.

Myös hirsitaloteollisuus haluaa lisää tontteja hiiltä sitovalle pientalorakentamiselle. Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajan Marko Saarelaisen mukaan siten voidaan sekä toteuttaa kansalaisten asuintoiveita että hillitä ilmastonmuutosta. Suomalaisen keskikokoisen (145 neliömetriä) hirsiomakotitalon puuosat sitovat yli 30 000 kiloa hiilidioksidia jopa sadoiksi vuosiksi. Tämä hiilivarasto kompensoi perheen polttomoottoriauton käyttöä jopa yli 15 vuoden ajan, jos vuotuinen ajomatka on 14 000 kilometriä. (MT 21.11.2021)

Valtio tukee ilmastosyistä uuden, uusiutumattomista raaka-aineista ulkomailla rakennetun sähköauton hankintaa. Tukea saa myös öljylämmityksestä luopumiseen. Vahvemmat perusteet on puisen pientalon tukemiseen. Puusta rakennettu pientalo on moninkertainen ympäristöteko. Puu muun muassa sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, se on uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine sekä pitkäaikainen hiilivarasto ja työllistää suomalaisia. Hirsitalo on jo itsessään kierrätettävä. Uusien matalaenergisten talojen lämmitys perustuu erilaisiin ilmalämpöpumppuihin.

Pientalojen rakentaminen haastaa laajasti koko yhteiskunnan. Omilla päätöksillään yhteiskunnan on annettava ihmisille mahdollisuus toteuttaa haaveensa. Maaseudun infrastruktuuria ei ole varaa enää yhtään heikentää. Vaikka ihmiset haluavat asua maaseudulla omassa talossaan, he tarvitsevat ja haluavat myös palveluja.

Vastuu on valtion lisäsi kunnilla. Jos halutaan uusia asukkaita, pitää tonttien lisäksi muun muassa kouluasioiden olla kunnossa. Myös liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien pitää olla vähintäänkin kohtuullisella tolalla. Uusien hyvinvointialueiden valtuutettujen vastuulla on, etteivät sote- ja pelastuspalvelut karkaa liian kauaksi.

Vähimmäisvaatimus on, ettei yhteiskunta estä toteuttamasta asumishaaveita.

Puusta rakennettu pientalo on verraton ympäristö- ja ilmastoteko.