Ikääntyminen voi olla erinomainen bisnes

Väestön ikääntymistä on pitkään pidetty suomalaisen yhteiskunnan suurimmista haasteista. Miten turvata yhä pidempään ja hyvässä kunnossa eläville kansalaisllle hyvä ja mahdollisimman terve elämä samalla kun työssä käyvien suhteellinen osuus väestöstä vain vähenee? Vaikka ilmiö on yhteiskunnalle ongelma, samaan aikaan se voi toisille olla erinomainen bisnes, joka sen kun kasvaa.

Osuuspankkiryhmä ilmoitti viime viikolla lähtevänsä mukaan terveysalalle. Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan uusia aluevaltaus on yksi pankin neljästä liiketoiminta-alueesta. Pankki-, vakuutus- ja varainhoitopalveluiden lisäksi OP-ryhmä tarjoaa tulevaisuudessa hoitoa ja hoivaa.

Vaikka ikääntyneet eivät ole OP-ryhmän pääkohde, hyviä asiakkaita he perusterveydenhoitoon kuitenkin ovat. Lisäksi OP tähyää työterveyteen ja jopa erikoissairaanhoitoon. Pankki- ja vakuutustoiminta on ollut ryhmälle erittäin kannattavaa, joten sen mahdollisuudet investoida terveydenhuoltoon ovat aivan ylivertaiset. Ainakin, jos kilpailuviranomaiset eivät lähde tulkitsemaan tällaista ristiinsubventointia jollain tavalla moitittavaksi.

OP:n avaus on ollut jo odotettu. Aivan poissuljettua ei ole, vaikka toinen suomalainen osuustoiminnallinen jätti S-ryhmä lähtisi halpuuttamaan myös terveyspalveluita. Ryhmä ei ole aikeistaan kertonut, mutta toimiala on sen verran houkutteleva, että se voi tulla kyllä osuuskauppaväen mieleen.

Väestön ikääntymisen ja julkisen terveydenhuollon ongelmien lisäksi yhtiöiden mielenkiintoa lisää hallituksen sote-ratkaisu, jonka odotetaan tuovan yksityisille palveluntarjoajille mahdollisuuksia lähteä kilpaan julkisten palveluiden rinnalle.

Hallitus on luvannut kertoa sote-linjauksiaan vielä ennen juhannusta. Sen tarkoituksena on ollut luoda järjestelmä, joka on taloudellisesti tehokas ja antaa asiakkaille laadukasta hoitoa ja valinnanvaraa, Hinnan ja laadun lisäksi keskustelussa on ollut verojalanjälki. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä on todennut, että kotimahan maksettavat verot on pystyttävä huomioimaan palveluita kilpailutettaessa.

Erityisesti pienille toimijoille kansainvälisten verojärjestelyjen suomien etujen avulla toimivat yritykset voivat olla liian kova vastus.

Miten hallitus tämän tempun tekee niin, että EU:n vapaan kilpailun ehdot täytetään, on vielä arvoitus. Samoin arvoitus on se, miten hinta ja laatu tässä myllerryksessä määritellään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden arvostelijat ovat jo epäilleet koko hankkeen kustannustehokkuutta. Epäilijät ovat jo laskeneet, että sen minkä kiky-sopimus Suomelle toi, sen sote tulee moninkertaisesti viemään.

Hallituksenkin parista on myönnetty, ettei taloudellisia etuja ainakaan kovin nopealla aikataululla saada aikaan. Oppositio ja julkisen terveydenhuollon puolustajat ovat arvelleet koko järjestelmän olevan niin monimutkainen, ettei taloudellisia hyötyjä synny lopultakaan.

On toki päivän selvää, ettei nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ole täydellinen. Se ei ole myöskään kustannustehokas. Puutteita on alueellisessa kattavuudessa, digitaalisen potilastiedon hyväksikäytössä ja hoidin saatavuudessa.

Jos laatua, hintaa, verojalanjälkeä ja muuta yhteiskunnan kokonaisetua edistetään sillä, että terveydenhuolto on jollekin hyvä bisnes, tätä ei ole syytä kuin tukea.

Silti valtavassa sote-myllerryksessä pitäisi jaksaa muistaa tavallisen suomalaisen etu. Parasta bisnestä sen pitäisi olla nimenomaan hänen kannaltaan. Hoitoa tarvitseva potilas on varsinainen asiakasomistaja. Hän maksaa järjestelmän kulut, joten myös hyötyjen pitää näkyä hänelle, selvästi ja kirkkaasti.