Maakuntahallinto on aito vaihtoehto

Hallituksen ajaman kuntaremontin kuulemiskierros on osoittanut, ettei uudistus tule olemaan läpihuutojuttu esillä olevan mallin mukaisena.

Hallitus on puhunut avoimuudesta ja siitä, että kunnat pääsevät aidosti vaikuttamaan kuntauudistuksen sisältöön. Presidentinvaalien jälkeen julkistetun kuntakartan on sanottu olevan virkamiesten valmistelema pohjaesitys.

Etelä-Savon maakuntajohtajan ja SDP:n kunta- ja aluetyöryhmän jäsenen Matti Viialaisen mukaan esitetty kuntakartta ei ole mikään virkamiesten harjoitus, vaan kartta on täysin Säätytalon hallitusohjelmanneuvottelujen mukainen (HS 21.2.).

Virkamiesten selän taakse piiloutuminen ei kerro avoimuudesta eikä myöskään siitä, että kuntia edes aiottaisiin todella kuunnella. Kuntakierros ja opposition kosiskelu mukaan uudistukseen on arvoton näytelmä, jos asia on jo hallitusneuvotteluissa päätetty.

Aitoa keskustelua ei synny myöskään sen takia, että kunnille on tarjolla vain yksi malli ja se pitäisi lisäksi hyväksyä kiireellä.

Hallituksen tavoitteena on uudistuksen avulla saada aikaan mittavia säästöjä ja taata palvelut myös tulevaisuudessa. Mitään todellisia laskelmia ei kuitenkaan ole tarjolla.

Monet asiantuntijat ovat tulleet siihen tulokseen, ettei uudistuksella saada aikaan säästöjä. Kuntaliiton kuntatalousyksikön apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mielestä puheet miljardisäästöistä on höpöpuhetta. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén muistuttaa, ettei kuntien menot vähene rajoja siirtelemällä. (MT 20.2.)

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on perustellut kuntauudistusta myös demokratian lisääntymisellä. Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri kuitenkin torjuu kuntaliitokset, koska hänen mielestään pienet kunnat ovat tärkeitä lähidemokratian, edunvalvonnan ja asukkaiden omaan lähiympäristöön vaikuttamisen vuoksi. Matti Viialaisen mielestä paikallisen identiteetin ja demokratian hävittäminen on vakava asia.

Professori Haverin mielestä kuntien rajojen siirtelyn sijaan kuntia autettaisiin parhaiten kaksitasoisella maakuntamallilla. Maakunnan päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla ja kunnat jatkaisivat lähes nykyisellään. Maakuntamallia kannattaa myös maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Maakuntamallissa esimerkiksi terveydenhuolto, maankäytön suunnittelu ja toisen asteen koulutus hoidettaisiin maakuntatasolla ja päättäjinä olisivat suoraan vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut. Kunnat hoitaisivat edelleen muun muassa päivähoidon, koulutoimen, terveysasemat ja vanhusten lähipalvelut.

Maakuntamallin etuna suurkuntiin olisi lähidemokratian säilyminen ilman, että tarvittaisiin erillisiä kunnanosavaltuustoja. Kokemus on osoittanut, ettei kunnanosavaltuustoilla tai asukaslautakunnilla ole vaikutusmahdollisuuksia, koska niillä ei ole valtaa eikä rahaa.

Kuntatalouden ongelmiin ei tule helpotusta rajoja siirtelemällä. Avainasemassa on terveydenhuolto ja sen yhä kasvavat kustannukset. Sen sijaan, että hallitus keskittyy rajojen piirtelyyn, pitäisi terveydenhuollon ongelmaan paneutua perusteellisesti.

Hallitus on nyt kiireellä ja ylhäältä päin sanelemalla ajamassa kuntauudistusta seinään. Demokratiaan kuuluu, että keskustellaan avoimesti eri vaihtoehdoista.

Hallituksen pitää kuunnella asiantuntijoita ja tunnustaa, että maakuntahallinto on aito vaihtoehto suurkunnille.