Alempiasteisia teitä ei pidä aliarvioida

Parlamentaarisen työryhmän mielestä liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat olleet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Noin kuukausi sitten esityksensä jättänyt työryhmä esitti liikenneverkon kehittämiseen 12 vuoden suunnittelujännettä ja 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. Jos työryhmän esitys toteutuu, tarkoittaa se vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista rahoitusta perusväylänpitoon.

Työryhmän esitys on melko maltillinen, koska tälle vuodelle perusväylänpitoon on varattu noin 1,46 miljardia euroa. Summa selittyy hallituksen 600 miljoonan euron lisärahoituksesta kuluvalle vaalikaudelle. Lisärahalla on tarkoitus pysäyttää liikenneväylien vuosikymmeniä kasvanut korjausvelka.

Julkisten teiden korjausvelan arvioidaan olevan noin 1,2 miljardia euroa. Tieyhdistyksen mukaan kuntien ja kaupunkien sekä yksityisteiden korjausvelka on samansuuruinen.

Liikenneväylien kunnostaminen ja rakentaminen kiinnostaa myös etujärjestöjä. EK:n ja SAK:n mielestä Suomessa pitää päättää, mitkä väylät ovat tärkeimpiä ja kuuluvat niin sanottuun runkoverkkoon. Etujärjestöt toivovat maan hallitukselta päätöstä liikenteen pääväylistä. Järjestöjen mielestä asia pitää ratkaista niin elinkeinoelämän, kansalaisten liikkuvuuden kuin alueiden elinvoiman vahvistamiseksi.

Etujärjestöjen mielestä olennaista pääväylien valinnassa on riittävän tiukka priorisointi. Päätöksen pitäisi perustua parlamentaariseen harkintaan, jotta niihin sitouduttaisiin useiksi vaalikausiksi.

Priorisointia tehtäessä olisi järjestöjen mielestä otettava huomioon muun muassa teiden kuljetusten volyymi ja eri reiteillä liikkuvien kuljetusten euromääräinen arvo sekä kansantalouden kokonaishyöty.

On selvää, että valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien pitää olla kunnossa. Heikoimmassa kunnossa tällä hetkellä ovat kuitenkin alempiasteiset tiet.

Tierahojen priorisointi ei saa johtaa siihen, että alempiasteinen tiestö rapautuu entisestään. Mahdollista arviointia tehtäessä pitää myös muistaa, etteivät valtateillä liikkuvat arvokkaat kuljetukset olisi mahdollisia ilman alempiasteisten teiden kuljetuksia.

Viime vuoden lopulla julkaistun Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -tutkimuksen mukaan pienten teiden merkitys taloudelle on oletettuakin tärkeämpi. Vaikka väestö keskittyy etelän kasvukeskuksiin, tutkimuksen mukaan teollisuuden ja koko maan talouskasvua varten tarvitaan kunnossa olevia alemman tieverkon teitä.

Esimerkiksi kovassa nosteessa oleva metsäteollisuus käyttää kaikkia Suomen teitä. Myös elintarviketeollisuuden kuljetukset saavat alkunsa pääosin pienten teiden varsilta.

Selvityksessä muistutetaankin, ettei sillä ole merkitystä, kuinka suuri osuus alemman tieverkon kuljetuksilla on. Olennaista on esimerkiksi se, että ilman alempiasteisten teiden varsilta tulevaa puuta ei metsäteollisuutta olisi lainkaan.

Valtion omistamien väylien priorisointi koskisi vain pientä osaa tiestöstä. Suomen 450 000 kilometrin tiestöstä yksityisteiden osuus on 350 000 kilometriä. Vaikka yksityisteiden merkitys kansantaloudelle tiedetään, ei se näy niiden rahoituksessa. Yksityisteiden valtionavustus on tällä hetkellä vain 13 miljoonaa euroa.

SAK ja EK muistuttavat, ettei priorisoinnin saa antaa kaatua aluepolitiikkaan. Jaettaessa liikenneväyliä tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin on kuitenkin otettava kokonaisuus huomioon. Alempiasteisten teiden kunnossapitoa ei pidä politisoida, koska ne pitävät talouden rattaat pyörimässä.