Diili, josta on vaikea kieltäytyä

Eduskunnan päättää keskiviikkona, hyväksyykö Suomi Euroopan unionin viime kesänä neuvotellun elpymispaketin. Päätös ei koske pelkästään 750 miljardin euron elpymispakettia, vaan siihen on kytketty myös EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetti.

Sopimus on nostattanut kriittisiä arvioita, koska Suomi saisi paketista nopealla aikataululla 2,9 miljardia euroa, ja maksaisi vuoteen 2058 mennessä 6,6 miljardia euroa. Hallitusta on arvosteltu huonosta neuvottelutuloksesta.

Elpymispaketti ja budjetti vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että päätös on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Valiokunnan mukaan näin on toimittava, koska kyseessä olisi merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille.

Perustuslakivaliokunnan päätös tarkoittaa, että esitys ei mene läpi hallituspuolueiden äänillä, vaan tukea tarvitaan oppositiolta. Koska perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat tiukasti elpymispakettia vastaan, joutuu kokoomus ratkaisijan paikalle.

Perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen kokoomus ilmoitti, että sen edustajat äänestävät eduskunnassa tyhjää. Puolue kuitenkin käänsi takkinsa valtiovarainvaliokunnan mietinnön jälkeen ja antoi edustajille vapaat kädet. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen arvioi, että enemmistö ryhmän jäsenistä on valmis tukemaan elpymispakettia.

Mielenmuutokseen vaikutti osaltaan merkittävien yritysten johtajien yhteinen vetoomus paketin hyväksymisen puolesta. Kokoomus ei voinut myöskään ottaa sitä riskiä, että Suomen EU-myönteisin puolue mahdollisesti kaataisi budjetin ja elpymispaketin vaarantaen näin Suomen suhteet muihin EU-maihin.

Helppoa elpymispaketin hyväksyminen ei ole valtaosalle puolueista. Se jakaa myös suomalaisten mielipiteet. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan vajaa puolet kyselyyn vastanneista on elpymispaketin kannalla. Kolmasosa on vastaan ja neljännes ei osaa sanoa kantaansa. (MT 7.5.)

Suurinta paketin kannatus on pääkaupunkiseudulla ja pienintä maaseutumaisissa kunnissa. Ääripäitä edustavat RKP ja vihreät sekä perussuomalaiset. RKP:n kannattajista 76 prosenttia ja vihreistä 72 prosenttia kannattaa paketin hyväksymistä ja perussuomalaisista 81 prosenttia vastustaa. Keskustassa ja kokoomuksessa runsas puolet kannattaa paketin hyväksymistä.

Puolueiden äänestäjien jako ei suoraan noudata hallitus–oppositiojakoa, vaan edellisen opposition ja hallituksen jakoa. RKP:n ja vihreiden lisäksi vasemmistopuolueiden kannattajat suhtautuvat paketin hyväksymiseen selvästi myönteisemmin kuin edellisen hallituksen puolueet.

Hylkäämällä hallituksen esityksen Suomi ei välttämättä kaada koko pakettia, mutta muita ongelmia siitä saattaa seurata.

Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että paketista poisjääminen saattaisi jatkossa tulla kalliimmaksi, jos Suomi ei saisi omille kannoilleen tukea päätettäessä asioista, joissa ei vaadita yksimielisyyttä. Paketin hylkääminen heikentäisi valiokunnan mukaan mahdollisuuksia saada tukea tilanteessa, jossa Suomi kohtaa isoja taloudellisia tai muita shokkeja.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilankin mielestä EU:n monivuotinen budjetti ja elpymispaketin hyväksyminen ovat pala, joka eduskunnan on nieltävä.

Marttila perustelee kantaansa muun muassa sillä, että EU:ssa on menossa monia maa- ja metsätalouteen vaikuttavia uudistusprosesseja. Suomi tarvitsee kaiken mahdollisen tuen näissä neuvotteluissa. Marttila muistuttaa, että kotimaan rivit on saatava suoriksi, jotta Suomen sana painaa EU:n historiallisessa suunnanmuutoksessa.

Vaikka monilla kansanedustajilla on perustellusti suuria vaikeuksia hyväksyä elpymispakettia, on se diili, josta on vaikea kieltäytyä.

Monilla kansanedustajilla on perustellusti suuria vaikeuksia hyväksyä elpymispakettia.