Postin palvelut pitää turvata

Suomen postilaitoksella on kunniakas ja pitkä historia. Posti perustettiin jo vuonna 1638.

Kaksi ensimmäistä vuosisataa postin kulku perustui postitalonpoikajärjestelmään. 1800-luvun puolivälissä siirryttiin kestikievareihin perustuvaan posteljoonijärjestelmään. Samoihin aikoihin posti ryhtyi hyödyntämään höyrylaivoja ja rautateitä. Postin kuljetusaika Helsingistä Hämeenlinnaan lyheni 12 tunnista 4,5 tuntiin.

Aluksi posti oli vain kaupunkilaisten käytössä, mutta 1890 otettiin käyttöön maalaiskirjeenkanto. Tämän uudistuksen seurauksena useimmat syrjäseutujenkin asukkaista pääsivät postipalvelujen piiriin. Ensimmäinen postilinja-auto aloitti liikennöinnin Rovaniemen ja Sodankylän välillä vuonna 1921.

Sotien aikana normaalin postin lisäksi jaettiin kymmeniä miljoonia lähetyksiä kenttäpostin kautta.

Postinkulun nopeasta kehittymisestä huolimatta vielä 1970-luvulla maaseudulla oli tuhansia kotitalouksia, joille ei postia jaettu.

Mitä tekemistä Postin historialla on nykyaikaisen Posti Groupin Oy:n kanssa? Ainakin sen, että postin jakelu on monista vaikeuksista huolimatta ollut jo 377 vuotta yhteiskunnan tärkeä peruspalvelu. Tämä tavoite ei ole muuttunut ja vastuu postin kulkemisesta on edelleen valtiovallalla.

Eduskunnan vuonna 2011 hyväksymän uudistetun postilain mukaan Postilla on edelleen yleispalveluvelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että osoitteellinen kirjeposti ja pienet paketit pitää jakaa koko maassa viitenä päivänä viikossa. Tämä velvoite pitää säilyttää myös tulevaisuudessa, vaikka Postin kilpailijoilla ei vastaavaa velvoitetta ole.

Historiasta voi oppia myös, että Posti on elänyt yhteiskunnan muutosten mukana. Viime vuosikymmeninä muutoksen vauhti on kiihtynyt ja se on asettanut myös Postille suuria paineita. Digitalisaatio on vähentänyt kirjeiden ja lehtien jakelumääriä.

Muutospaineita Postia kohtaa on tullut myös EU:sta. Periaatteessa kilpailu postin jakamisesta on ollut mahdollista jo vuodesta 1994 lähtien. Kilpailua ei syntynyt, koska kilpailijoiden olisi pitänyt osallistua Postin yleispalveluvelvoitteen rahoitukseen. Vuonna 2011 hyväksytyssä laissa tätä velvoitetta ei enää ollut.

Kilpailu tulee kiristymään entisestään ensi vuoden alussa, jolloin kilpailu vapautuu täydellä voimalla myös kirjepostissa.

Posti on pyrkinyt vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin vähentämällä postikonttoreita ja henkilökuntaa sekä nostamalla hintoja. Konttoreita ei ole enää paljoa vähennettäväksi eikä hintoja voi enää nostaa. Henkilökunnan vähentäminen ja muutokset ovat aiheuttaneet ja ovat aiheuttamassa Postille yhteentörmäyksiä työntekijöittensä kanssa.

Postin kulku on takellellut viime aikoina, koska osa työntekijöistä on marssinut ulos. Viikon päästä on odotettavissa noin 4 000 postilaisen lakko. Postilaiset vastustavat Postin aikomusta palkata SOL:in vuokratyöntekijöitä hoitamaan postilaisten tehtäviä. Kiistaa on myös uuden työehtosopimuksen sisällöstä.

Työnantajapuolen mukaan nyt tarvitaan joustavampaa työehtosopimusta ja mahdollisuuksia lisätä alihankintaa erityisesti syrjäseuduilla.

Kiistaa pyritään ratkomaan valtakunnansovittelijan Minna Helteen johdolla. Postin työntekijät ovat saamassa mahdolliselle lakolleen tukea muun muassa SAK:n kuljetusalan liitoilta ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitolta.

Joka tapauksessa Posti on muutosten edessä. Asiakkaiden kannalta on kuitenkin tärkeintä, että posti kulkee kaikkialle Suomessa kohtuullisin kustannuksin vähintään viitenä päivänä viikossa. Se on myös Postin työntekijöiden etu.

Postin historia osoittaa, että toimintaympäristön muutoksiin on pystytty vastaamaan ja pysymään kehityksessä mukana. Näin pitää toimia nytkin. Tarvitaan uutta ajattelua ja luovia ratkaisuja.

Haja-asutusalueiden palveluja voidaan säilyttää eri toimijoiden yhteistyöllä. Posti voi halutessaan olla tässä työssä edelläkävijä. Parempi on olla itse toimija kuin passiivinen kohde.